Ihanaa postia!

 Sain Marianhuoneesta upeaa pif-postia:

Voi miten kauniit helmilangalla nimikoidut pellavaiset tyynyliinat, kiitos! Koskahan näin komeita liinavaatteita malttaisi käyttää? Vanhat, nuhjuiset ja monenkirjavat vuodevaatteemme häpeävät näiden rinnalla... Luulenpa, että pussitan näihin tyynyt tuohon virkatun päiväpeitteen päälle heitettäviksi. Pääsevät sitten muutkin kuin minä ja isäntä ihailemaan arvokkaannäköisiä liinoja. Ihanan tuntuista tuo kangaskin!

Ja tässäpä tämä ristipistokitti, johon hurmaannuin niin, että oli välttämätöntä tilata, vaikka hinta pikkuisen kirpaisi:

Chaplinin hahmo on aina tehonnut minuun (joka olen filmihullu muutenkin), ja nyt oli laitettu mukava kavalkadi hänen kolleegoitaan samaan kuvaan.

Ohukaisen ja Paksukaisen edesottamuksia seurasin myös lapsena hartaasti. Sairastin lapsena kaikki mahdolliset flunssapöpöt aina (liekö johtunut siitä, että äiti piti päivähoitolapsia; taudit kulkivat ja tarttuivat pienistä "räkänokista"), ja muistan, että Laurel & Hardyn kakku-naamaan-huumori sulostutti sohvannurkassa sairastelua. Myös Buster Keatonin totinen naamataulu ja Harold Lloydin akrobatia ovat jääneet lapsuudesta mieleen.

Sitä paitsi meidän nuorimmainen poika rakastaa komedioita, muuta hän ei televisiosta katselekaan. Vielä virtaa on nyt hänen erityissuosiossaan. Pokka pitää, Tankki täyteen ja Reinikainen seurattiin hänen kanssaan tarkasti, ja jopa Pekka Puupäät kelpaavat, joka osoittaa minusta jo melkoista huumorihakuisuutta :).

Oli siis mukamas ihan pakko laittaa ennakkotilaukseen siitä paikasta, kun näin, että tämmöinen on tulossa.

Enpä sitten tiedä, kuinka tylsä tämä on pistellä - pelkkiä harmaan sävyjä. Toisaalta kaikki taustat tehdään "puolikaspistoin" (petit point -pistoin), joten ihan hullumaisesti ei tuossa näyttäisi työtä olevan. (Aika iso tulee kyllä, korkeutta yli 40 cm.)

Että tämä nyt taas varastonjatkoksi :D.

Vaan kun olen useasti huomannut, että silloin pitää ostaa, kun tosissaan mieli tekee. Kas, kun taas kävi viikonloppuna niin, että kangaskaupassa käydessämme jätin äkillisessä säästämisinnossani yhden mielimäni kangaspalan - Ihmemaa Oz -aiheisen - ostamatta, ja eikös vain heti kotona ruvennut harmittamaan! (Isäntä siellä kaupassa jo varoitti, että ota nyt vaan, ettei hänen tarvitse sitten jälestäpäin tehdä eri reissua sitä ostamaan. Kun silloin pidin pääni, enkä uskonut neuvoa, en ole tohtinut lähettää häntä toisamiseen ko. kaupoille :D.)

Ihan uskomaton lumisade oli eilenaamulla, ja ihan yhtä uskomaton auringonpaiste tänään! Kävimme esikoisen ja koiran kanssa potkukelkkalenkillä. Minunpainoiseni esikoinen istui sujuvasti alamäet - ja vähän tasamaatakin. Sainpahan liikuntoa. Tosin sitä piisasi myös eilisaamuna, kun koitin kaivaa postilaatikkoa esille kinoksesta ennen postiauton tuloa. Eläköön talviurheilu ja hyötyliikunta!

Tasan viikko aattoon

Aika kerätä lahjoja kasaan? Tietäjät pakkaavat kameliensa kyytiin kullan ohella suitsuketta:- Onkin suuri lasipullo, melkein korin kokoinen :). Eikä siis mitään hippihörhöilyhommia, vaan pyhää tuoksua. (Voiko tuoksu olla pyhä, mitäs sanot?)

Pistelin ja lähetin yhdelle kivalle, avuliaalle kaverille tämän:Aliolkan suunnittelemista mainioista malleista löytyi tämmöinen enkeli. Tykkään hänen tyylistään, sopivasti yksinkertaistettua, silti koristeellista, ja mielikuvitusta runsaasti mukana.

Isäntä kiikutti maanantaina myös piffin postiin, joten pitäisi sen olla jo perillä. Vaikken saanut s-postiini vastausta, rohkenen silti julkaista, mitä lähetin:Eli samanmoisen enkelin:

- pistelin joulusukan koristeeksi. Mukaan neuloin tiskirätin ja laitoin tarrakortin.

Tänään poikkesimme Sastamalassa mummolakierroksella. Hissukseen alkoi sadella lunta, toiveissa on siis valoisampi keli (hanki auttaisi :)).

PIF-arvonta suoritettu!

Lupasin toimittaa PIF-arvonnan juhannuksena, mutta niinpä vain pyhät menivät, etten muutamaa arpalippua "ehtinyt" kirjoittaa :D.

Mutta nyt!

Juhannuksena 12 v. täyttänyt nuorin perheemme nuoristamiehistä toimi "onnenonkijana", ja arpakäsi osui...Sarastukseen, onnea!

Mikäpä näin juhannuksenjälkeiseen aamutuimaan olisi paremmin sopinutkaan kuin tuo nimimerkki :).

Sarastusta-blogin kirjoittaja tulee siis saamaan minulta ensi juhannuseen mennessä jotain mukavaa itsetehtyä, ja nyt on hänen vuoronsa laittaa PIFfi blogissaan pystyyn, joten käykääs kurkkaamassa ;).

En sitten voinut vastustaa :)

- Vaan ostin nämä lehdet:- Ja kuten kuvasta näkyy, yhteen työhön tuli jo langatkin tilattua, vaikka tämä pistely olisi tarkoitus aloittaa vasta orankivauvelin (ks. otsikkokuva) valmistumisen jälkeen. Orankivauveli ei puolestaan ole edistynyt yhtään sitten kolmannen jalkansa kuvaanilmestymisen, koskapa tämä kiehtoopi enempi:(Tästä mallista lähdetiedot edellisessä postauksessa.)

- Ja tämän tekeminen puolestaan etenee syysetanan vauhtia, koskapa on yksi toistaiseksi salainen projekti tekosalla.

Ja jos nyt jotain tänään saapuneesta lehtitilauksesta sanoisi, niin kyllä tuo "Création..." kaunis lehti on, vaikkei mielestäni ihan De fil en auguillen tasoa. (Vaikka tekijät samoja olisivatkin.) Vaikka olihan siinäkin numeroiden välillä eroa, ja erikoisnumerot olivat ehkä käyttökelpoisimpia. (Sai juuri sen teeman pistelymalleja kuin odottikin.)

Mutta noita pikkuipanapistelymalleja (vähän samantyylisiä kuin minulla meneilläänoleva) on noissa lehdissä kyllä, ja ne ainakin miellyttivät.

JCS:n Halloween-numero oli enemmän makuuni kuin viimevuotinen, joten ihan hyvä ostos kaikenkaikkiaan.

Ai niin, ja PIFfikin pitäisi viimein auki julistaa, joten:

Näin tuumin, että jos haluat itsellesi jouluksi minun valmistamani yllätyspistelyn, kerropa minulle lempivärisi, ja yritän pistellä sillä jotain!

(Teemaakin voit ehdottaa, mutta siitä en lupaa mitään ;).)

Kolmelle uskaltaisin luvata pienen pistelyn tehdä,

ja ilmoittautuneet tietysti sitten jatkavat Hyvän Kierrättämistä omissa blogeissaan, eikös vain?

Kiitos, Maria!

Osallistuin Marian blogissa haasteeseen (PiFfiin), ja sain tämän ihanan, Marian tekemän ruusukassin omakseni:Värin sain itse valita, keltaisista ja vaaleanpunaisista.

Kiitos kaunis, Maria! Vielä on kesää jäljellä :).

Lupaan laittaa PIFin kiertämään omalta osaltani tässä syksyn mittaan, kun keksin, mitä se olisi. Ensin mietin vähän...

Olen ollut tänään ihan väsyksissä ja vähän "sekaisin". Niin se vain äitiä näemmä jännittää, tämä koulun aloitus, vaikkei itse tarvitsekaan minnekään lähteä :D.

En malta oikein nyt keskittyä mihinkään, mutta eiköhän se tästä normalisoidu/vakiinnu, kun syksy pääsee kunnolla käyntiin, rutiineineen.

Syyspiristystäni odotan täällä kuin tulisilla hiilillä, ja poukkoilen postilaatikolla jo aamuvarhaisesta katsomassa, että joko. :D - Tuo Marian Piffikassi kyllä antoi vähän ensiapua :).

Kun en muuhun pysty keskittymään, menenpä bongailemaan loppuja viinimarjoja ja karviaisia, kun nyt ei ole päivällä satanutkaan. (Märissä marjapensaissa - etanoiden ja hämähäkkien parissa - puuhaileminen on *yök*.)

Pif myös Raisalle

Lähetin Taikatuulen tuvan Raisalle melko lailla samansisältöisen Piffin kuin Villiviinille (vrt. eilinen postaus):

Pistelemäni sydän on taas joku lukuisista netistä printtaamistani malleista: (Näillä valaistuksilla ja tällä Pentaxilla ei saa kuin yli- tai alivalottuneita kuvia, sorry :(.)

Mallin nimeä en taas muista, ja vaikka kuinka mappejani selailin, niin eipä osunut käsiin enää tuo. Käyn sen täydentämässä joku päivä, jos osuu kohdalle!

Nyt on kaikki luvatut piffit tehty. Sitähän voisi vaikka ruveta bongailemaan uusia :D. - Tai ehkä on vain paras valmistautua tuleviin swappeihin...

Piffi meni perille

Viime elokuussa lupailemani pif lähti eilen Villiviinille ja oli tänään jo perillä. Ideahan oli lähettää (vähintään) 5 taravata, ja tämmöiset laitoin:Eli askartelemani kortin ohella pikkutilpehööriä esim. nukkekotiin, lankadokka, "tyhjä" palapeli itse askarreltavaksi, puusydämiä ja pari silityskuvaa sekä pistelty sydän, josta lähikuva:

(Enpä osaa tuosta mallin PDF-tiedostosta tehdä linkkiä tähän hätään, mutta suunnittelijan sivuilta voi löytää reitin, tai "googlettamalla "Heart Stitcher". Moni muukin on tämän pistellyt, joten ehkä kaverien sivuilta löytyisi suorakin linkki :).)

Kurpitsoja kerrakseen :)

Minulla tämä mukava ristipistoviikko jatkuu!
Tänään sain avata kaksikin jännittävää pistelyvaihtokuorta.
Ihanan, hedelmäisenvärisen syyssetin oli minulle valmistellut Heidi.
Kaksi toisiinsa liittyvää pistelyä piti olla, ja minä sain tällaiset, saksipussin ja neulatyynyn: Huolellista, hienoa työtä, ja, nam, oranssia :d. Kauniit pistelymallit Heidi oli molempiin löytänyt. Tutkailin tuossa, että pussukkaan sopisi laittaa vaikka kännykkäkin. Tämä voisi olla aika makee kaulanauhassa keikkumassa tuolla lenkkipolulla :).
Lisäksi vaihtoon piti liittää 2 toisiinsa liittyvää lisuketta. Heidi oli laittanut mukaan teetä ("Kuuma tanssi" -nimistä. - Maistelen teetä parhaillaan ja hyvää on: pääsin heti kokeilemaan tuota eilen esittelemääni pannumyssyäkin käytännössä) ja namipussin:

Marjaisa kortti, joka jatkui vielä kirjeenä, ja joka oli höystetty myös syysrunolla, sai mieleni oikein hyväksi, niinkuin koko ihana vaihto: kiitos, Heidi!

Ja voi ihme, Mustikka oli saanut jo PIFfin postiin! Piffin resepti sisälsi 5 tavaraa, ja tosi mieleisiä Mustikan valinnat olivatkin. Sain häneltä hauskan, itse tehdyn "kurpitsan", renkaita (vaikka lankojen lajitteluun) ja 3 (kurpitsan kanssa soinnutettua) lankadokkaa:

Kauniit kiitokset, tykkään kovasti :)!

Nämä postit houkuttelevat minutkin pistelemään jotain mehukkaan oranssinvihreää...

Parit piffit

EDIT: Piti kuvaamani noita ristipistolehtiostoksia taas, mutta pöh, ei millään ehdi!
Niinpä päivitin ne suoraan luettelotäydennyksiksi tuonne Käsityökirjaston puolelle. Vaikka johan siellä alkaa olla niin paljon tavaraa, ettei toista toisesta erota :D.
Joka tapauksessa: Kirjokkaasta ostin DMC-Mango-kirjasen "Seaside", kun "sain halvalla".
Samalla tilasin Borduurbladetin numerot 20, 27, 31 ja 32 (kun 3:ssa niistä oli - kuinka ollakaan - geisha-malli, ja yhdessä niin kaunis joutsenpari, että vaikken ikuna niistä mitään tekisi, halusin katsella kuvia kumminkin :D). Sampler & Antique Needleworkin syysnumeron ostin myös, kun sitä on hauska lukea, vaikkei välttämättä siitäkään mitään toteuttaisi. No, osia joistakin malleista, ehkä, kuten ensi viikolla täälläkin näkyy ;). - Ja potkaisi onnikin samalla: olin Kirjokkaan 10000:s (tulikohan nyt oikea määrä nollia?) asiakas, ja sain yllärinä DMC:n vintageneulakotelon. Koskapa sain aikoinaan sellaisen myös vaihdossa, tämä taitaakin jatkaa meiltä matkaa...
Kivaa on kyllä silloin tällöin voittaa jotakin. Varsinkin näin, kun ei tiennyt mihinkään osallistuvansakaan :D!

Parit piffit on siis toimitettu perille. Nämä edellisen kierroksen. Tässä Eijalle menneet 2 virkkaamaani pikkuliinaa, kahviliinapakkaus ja omatekemä kortti: Ja tässä Marelon kummityttöselle, Ronjalle, lähettämäni pif, eli virkattu kilpikonna (kiva kuulla, että meni unikaveriksi :D), vähän kiltsuja, kirjaintarroja, blanco-palapeli omia askarteluita varten ja minun tekemä kortti:

Nyt pääsenkin tuhertelemaan seuraavan kierroksen lähetyksiä :D! - Tai ei sentään ihan vielä, kun arvauskilpailu on vielä vaiheessa...

Kiva, että arvaajia on riittänyt, ja vieläkin ehtii: taidan pitää arvauskilpailun auki elokuun loppuun saakka. Sen kummemmin en vielä kommentoi arvausten "oikeellisuutta"...

Sataa, joten on oikein hyvä ehtoopuoli, paitsi saunomiselle, myös pistelyille.

Tuli muutama uusi pistelylehtikin taas, että lukemistakin olisi. Kuvaan ne tännekin vaikka huomenna, jos muistan.

Romaanirintamalla sain Jaan Krossin Keisarin hullun luettua, ja siirryin Tsehovin novelleihin. Krossin kirja yllätti kyllä täysin. Olin ennakkoon arvellut jotenkin raskassoutuiseksi, mutta se oli kyllä loistava, mukaansatempaava ja ihmisläheinen romaani Viron historiasta! Keväällä tuli radiosta, Ylen ykköseltä, sarja (sarjat?) Venäjän ja Viron historiasta, ja se olikin aika hyvä pohja tuolle romaanille. En olisi muuten hoksannut esimerkiksi sitä, ettei Virossa ollut samanlaista itsenäisten talonpoikien luokkaa kuin Suomessa, vaan virolaiset olivat lähinnä maaorjien asemassa, kun tilallisilla oli - jos oikein ymmärsin/muistan? - saksalaistausta.

PIF - hyvä kiertoon!

Edellisen piffin viimeiset postit lähtee ensi viikolla, joten enköhän uskalla tarttua uuteen kierrokseen, hieman erilaisin säännöin kuin aikaisemmin:

Mustikan blogista bongattua onpi tämä, ja
säännöt ovat:
1. Lähetän vähintään 5 tavaraa jokaiselle seuraavan 365 päivän aikana.

2. Ne voivat olla lankadokkia (DMC tai muita), neuloja, nuppineuloja, nappeja, nauhoja viimeistelyyn, sakset jne. - vaikka kolme lankadokkaa, paketin nuppineuloja ja neuloja tai vaikka 5 lankatokkaa.

3. Tavarat ovat uusia ja käyttämättömiä.Jos olet kiinnostunut, jätä kommentti tähän postaukseen elokuun 2009 aikana. Mukaan pääsee kaksi innokasta.

- Ja samalla totean, että joku osa lähetyksessä voi olla itse tehtyä, joten siihen on viisasta varautua, ettei sitten pety :).
Ilmoittautua voit tämän postauksen kommentteihin.
- Niin, ja tietysti toivon, että sinä puolestasi jatkat ketjua omassa blogissasi! :)

Postia lähtee jossain vaiheessa:
1. Villiviinille
2. Raisalle

Lähetin PIFfipostia Villiviinille, ja perille oli mennyt, joten voin julkaista itsekin. Tämmöiset kattausliinat, tiski-/pölyrätin ja omatekemän kortin lähetin:

Kattausliinojen virkkuuohje on joku ikivanha kopsu, joten lähteestä ei ole tietoa. Tiskirätti puolestaan on tuota omaa mallia, josta olen itse tykännyt käytössä kovasti.

Otin koneelle uudet Explorerin päivitykset, ja nyt kaikki tökkii ja kestää... Poika käyttää FireFoxia, mutta minä jääräpää olen jäänyt tähän käyttöjärjestelmään. Saas nähdä, kuinka kauaksi aikaa...

Riemukasta jussia! (Villasukat jalassa :).)

No, täältäpäin lähetetyt postit näyttävät ainakin menevän perille, mikä tietysti lämmittää mieltä. Ensimmäinen pif tätä sarjaa lähti Pillille:Halusin muistaa Pilliä ensimmäisenä piffattavistani, koskapa hän pelasti minut mohairlankapulasta tässä taannoin. Kiitokseksi langasta laitoin nuo sukkapuikot, ja varsinainen pif oli sitten tämä virkkaamani liina (kirjoitin ensin "liima"...):

Kerman värisestä kalalangasta, malli Diana Virkkausmaailma -lehdestä nro 2.

Pamilta tuli tänään piffi, ja mukava olikin: Nätti, todella kauniin värinen tiski-/pölyrätti ja suklaata, joka epäilemättä menee sinänsä suihin, tuskin minkään leivonnaisen kautta kierrätettynä :D! Kiitos ja halaus, Pami!
Minä en ole omia piffejäni vielä edes aloittanut, mutta josko kesällä...
Tänään kyllä sovimme jo heinäkuulle taidenäyttelyäkin, paikalliseen vanhusten palvelutaloon taas. En juuri ole tehnyt uutta taidetta sen jälkeen, kun näyttelyni oli siellä 1,5 vuotta sitten, mutta ajattelin, että tällä kertaa voisin viedä sinne ihan käsitöitänikin. Siis kanavatöitä ja sen sellaista. Saa nähdä...

Pamin blogista bongattua, eli pistetäänpä eteenpäin:
Ensimmäiset viisi ihmistä, jotka kommentoivat (ja sitä haluavat), saavat jotain tekemääni. Minun valintani. Sinulle. Tässä tarjouksessa on muutamia sääntöjä ja rajoituksia:
Ei ole takuita siitä, että pidät tekemästäni, tekemäni juttu on vain sinua varten, se tehdään tämän vuoden aikana.
Sinulla ei ole aavistustakaan, mitä se voisi olla. Se voi olla tarina, se voi olla runo. Voin piirtää tai maalata jotakin. Voin leipoa jotain ja lähettää sen sinulle. Kuka tietää? Et ainakaan sinä! Säilytän itselläni oikeuden tehdä jotain hyvin omituista.
Haaste on se, että sinunkin täytyy laittaa tämä blogiisi. Kaikki me osaamme tehdä jotain.
EDIT:
MUKANA:
1. Eija
2. Pilli
3. Villiviini
4. Ronja
5.

Postista paljon kaunista

Sade taas ropsuttelee peltikattoon, ja metsänpohjassa:Kaikkea kaunista ei voi syödä!

Voinkin sitten iloisin mielin todeta, että tämä päivä on mennyt ihan puhtaasti "harakoille" taas, jos noin niinkuin hyötymielessä ajatellaan. Mutta kivaa on muuten ollut!

Kuuntelin Knallin ja sateenvarjon radiosta (uusinnan uusinta, mutta niin hauska) ja katselin päälle Haaviston Lennin telkkarista. Samalla tuli pisteltyä salaisia pistoja ja pikkuisen neulottua pikkuneidin sukkaakin. Mutta kun itse sukankuluttaja oli koulussa, täytyi jättää hipuli (mummu kutsui villasukkaa hipuliksi) vartoilemaan.

Tuli onneksi paljon postia, joten eipä ole vaikea keksiä, miten päivänsä kuluttaisi. Hypistelemällä ja pyörittelemällä ja tuijottelemalla kaikkea ihanaa, tietysti!

Minua ilahdutti myös Marelon ristipistovaihto. Tällä kertaa aiheena oli harrastus. Tässä koko vaihtopaketti:

Askartelukuvat istuvat justiinsa askartelijan harrastuksiin. Ja neulanhan olen nimennyt jopa rakkaimmaksi askarteluvälineekseni (tykkään ommella kortteihinkin nauhoja tai nappeja), joten neulapakettikin osuu "nappiin" (heh). Eikä käy kiistäminen, etteikö tuo syöminenkin ole rakas harrastus... Ja tuon kaakaon aion kyllä juoda itse, mutta täytyypä miettiä, kuka tikkarin saa. Täytynee ostaa 3 lisää. Jälkikasvu kun tuntuu himoitsevan aina juuri noita pyöreitä tikkareita. (Olen niin inhottava äiti, että annan lasten syödä tosi harvoin tikkareita. Pelkään niin hampaiden puolesta!)
Tässä vielä huolella ommellut pistelyt lähikuvassa:

Upeat väritkin! Tuo isompi pistely on kiinnitetty pyyhkeeseen, jota Marelo toivoo kuulemma käytettävän. Ok, käytetään kyllä, mutta näyttää siltä, että pöytäliinana lipaston päällä! Saksikuvan taidankin jäljentää pistelijänkirjan saksikoteloon. Etsinkin juuri siihen sopivaa pientä saksikuvaa.

Ja lisää mukavaa: Liisa muisti minua suloisella PIF-lahjalla! Ilmeisesti hän oli lukenut rakkaudestani peltirasioihin, koskapa sain tällaisen:

Kaunis! Hienosti oli Liisa verhonnut rasian "Tildaksi". Sisuskin on niin soma:

Ja rasiassa oli kaikkea, mistä pidän: nappeja, nauhoja, enkelikuvia...!
Ja mukana oli vielä tämä kaunis kortti:

(- Josta juuri havainnollistin nuorimmalle pojanvesselille luonnontiedon tehtävää. Hänen kun täytyi selvittää, mitä eroa on kukalla ja kukinnolla... Siinä sen näkee, miten monenlaisiin tarpeisiin nämä vaihdot vastaavat!)

Kuinka sattuikaan, tilasin taannoin Kasperiinasta Tilda-peltipurkkeja, jotka myös tulivat tänään. Täytyypä kuvata huomiseksi, jos säät sen verran kirkastuvat, että kuvat onnistuvat. Mutta siis nyt uusi pikkurasiani sointuu niihin somasti. Eikä muuten, Liisa, ole aavistustakaan, mikä verhoilemasi rasia on aiemmin ollut! Jotain velmua varmaan, kun kysyt. Nuuskarasia ei kai ainakaan, koska isälläni oli semmoisia, ja ne olivat pyöreitä... Strepsilsejä, ehdotti isäntä...

Ai niin: maksoin muuten em. Kasperiina-tilaukseni ennakkoon, joten se ei pilaa "älä-osta-mitään-syyskuutani" (heh! Olisikin ollut noloa langeta heti 2.9.)
Nallukan (hovinainen-blogin) juna/höyryveturi-aiheisesta vaihdosta saapuivat tänään nämä kortit:

- Tekijöinä Tuula, Ulla, Marja, Anjuska, Omii ja Ritu. Aihe oli minun mielestäni aika vaikea. Kivoja kortteja oli saatu aikaiseksi, ja kaikki ihan erilaisia! (Omani löytyvät linkistä askartelua, ja ihan erilaisia ovat nekin.)

SecretWoolista tuli huiviklubin paketti, ja nyt ihan "puikolleen oikein":)

Tosi kaunista lankaa! Tekisi mieli alkaa heti neuloa huivia, mutta eihän se nyt käy laatuun, kun sukkia pitää...

Anne-s:n decokin käväisi. Sivujen taustana oli punaisen tuvan ikkunaa esittävä postikortti. Tein tämmöiset:
- Ja kortin tausta:

- Taustassa olevassa tarrassa lukee: "Jumala ei koskaan sulje ovea avaamatta toista." Sen opin oikein kantapään kautta sydänsairauteen sairastuttuani. Niin paljon uutta ja ihanaa alkoi siitä, kun lopetin pakkotahtisen työssäkäynnin!

Toivottavasti saan huomenna kuvattua myös aarteen, jonka isäni oli löytänyt mummolan vintiltä: jo edesmenneen setäni maamieskouluaikaisen "luokkakuvan". Se on upea! Kehyksiin täytyisi saattaa pikimmiten, että saisi seinälle.

Marjaisaa maanantaita!

Samanmoisena sadepäivänä tämäkin "valkeni", mutta nyt alkaa jo vähän kirkastua. Tenavat ovat syöneet innolla vadelmia pensaista, niin että kuisti tulvii märkien kenkien hajua. Enpä huomannut muistuttaa saappaista.

Äitini ja isäni varustivat meidät lauantaina karviaislastilla ja anoppi toi vadelmia ja punaisia viinimarjoja. Varmaan täytyisi jo kurkata minunkin marjapensaisiin. Tenavia olen kyllä yllyttänyt juuri tuohon suoraan pensaasta napsimiseen: vitamiinit ovat parhaiten tallessa!

Sari kävi huikkaamassa, että PIF-pistely oli tullut perille, eli uskallan sen sitten julkaista. Tämmöiset hänelle siis postitin:
- Eli kirjanmerkki, ja tyynyt nukkekotiin (voi käyttää saksikoristeenakin, kun laittaa langan kulmaan).
Pirjo olikin reipas tyttö, ja sai EV 42 Pariskunta -atc-vaihdon tosi nopsasti perille! Tänään jo se kolahti postilaatikkoon. Tässä kivat atc:t ja aski. Tuo hattupariskunta on tosi hauska! Aski oli myös huomaavaisesti koristettu Beatrix Potter -pupuparilla (suosikkejani, tietty!):

Lisukkeet ovat kivoja ja ihan minun värisiä: vihreää (pehmeitä, puuterisia sävyjä) ja mustaa löytyy, kiva! Ihanat, luonnonläheiset sävyt:

- Ja kuten näet, pupupariskunta seikkailee myös lisukkeiden joukossa. Kiitos kovasti, Pirjo! Oman pakaasini sain postiin vasta tänään, joten ainakin (!) huomiseen kestää ennen kuin on perillä.

Syksy se kohta koittaa. Varma merkki on koululaisten reppujen kuntotarkastus. Kolmen reppu täytynee uusia...

Muuten ei syksyn tulo tippaakaan haittaa, päinvastoin! Pimenevät ja viilenevät illat sopivat minulle oikein hyvin. Vain hirvikärpästen mahdollinen ilmaantuminen lenkkipoluille harmittaa. Niidenhän piti olla ihan harmittomia veitikoita, ja nyt onkin sitten uutisoitu, että ovat saattaneet ihmisiä jopa sairaalakuntoon aiheuttamalla ihottumaa puremakohdan ympärille.

Lasten lomien loppuminen on haikeaa. Toisaalta on hyvä, että saavat jotain järkevää tekemistä päiviensä täytteeksi. Säheltäminen jää sitten vähän vähemmälle.

Postia ja pistelyä

Hiiri tai rotta, nyt on kansilehti valmis:

Odotinkin, että joku jyrsijäharrastaja avittaisi lajitunnistuksessa, ja San sitten ystävällisesti kommentoi, eli tämä lienee hiiru kumminkin? Korvista minäkin sitä jo epäilin, mutta isäntä tuumi, että valkoinen mahanalus viittaa rottaan. Kuulemma metsähiiren vatsa on valkoinen, ei rotan.

Tämä on tietysti meille erittäin mieluisa uutinen, sillä isäntä on arvellut Patskun saaliiden olevan toisinaan rottia, vaikka ovat pieniä olleetkin. Ilmeisesti ne sitten kumminkin ovat olleet metsähiiriä. Rottien olemassaolokin on kuulostanut mahdolliselta, naapureissa kun on hevosia, ja niillä ruokaa, josta ehkä riittäisi jaoksi rotillekin. Kaatopaikkakaan ei niin kamalan kaukana ole - kaipa rotat saattavat kymmenisen kilometriä juoksennellakin?
Naapurin koira ainakin sai joskus rotalta siipeensä ja oli kuono veressä.
Sitten valoisempiin - ja puhtoisempiin - asioihin. Ritu muisti minua tosi kivalla yllätyksellä:

"Puikko-pyykkinaru-pastori" - hih. Kuva on täydellinen minulle: pyykkinaru ja siivet. Siksi kai olen jo pitkään itsekin kaavaillut maalaavani tuonaiheisen taulun. Ei taida haitata, vaikka joku muu on ehtinyt piirroksellaan ensin. Tuo viimevuotinen "Huomenna töihin" -maalaus:

- kun on saanut paljon kiitosta, eli ilmeisesti sen idea on ymmärretty. Siihen tuo pyykkinaru tulisi kuin itsestäänselvänä jatkeena. Taustaksi olen suunnitellut taivasta, ja nappasin tänä kesänä passelin valokuvan inspiraationlähteeksi, joten eiköhän joulukuun näyttelyyn vielä tuo pyykkinarutaulu valmistune. Ideoita olisi päässä vaikka kuinka, kun vain ehtisi ja jaksaisi toteuttaa. Toisaalta parempi näinpäin kuin sillä tavalla, että joutuisi väkisin pusertamaan. Ideointi itsessään on hauskaa, vaikkei kaikkia tekisikään. Ideat ovat vähän kuin unelmia...
Pikku-PIF-pistely-kirjanmerkki on löytänyt Palagalle perille:

- Vielä siis riittää pisteltävää; kaksi PIF:inodottajaa jäljellä, mutta aikaahan on vuosi...

Paperi40 kävi kanssa huikkaamassa, että lomamatka-aiheinen YllätysVaihto oli tullut perille (ehjänä, huh-huh!), joten voin julkaista nyt senkin. Eli nämä lähetin Paperi40:lle. Itsetekemäni osat:

Ja muut tavarat:

- Tuon valokuvakehyksen lähettämistä vähän jännitin, kun, kuten aiemmin todettu, posti käsittelee paketteja aika rankalla kädellä. Karkkiaskin käyttäminen tikkuaskin sijasta pikkutavaroiden lähettämiseen ei muuten ole oma ideani, vaan lainattu Peikkotytöltä. Karkkiaskien saatavuus on näin savuttomassa lapsiperheessä huomattavasti runsaampi kuin tyhjien tikkuaskien. Olen osallistunut viime aikoina vähintäin viikottain johonkin vaihtoon, ja nyt on uunin päällä iso astiallinen "kodittomia" tulitikkuja. Tiimarihan myy vastaavanlaisia askeja tyhjinä askartelutarkoitukseen, mutta kun ovat kalliimpia kuin täysinäiset, niin ei anna järki semmoisia ostella.

Ninnin eläindeco lähtee meiltä liikkeelle tänään, joten, maalaispostin tuntien, paikkakunnalta se lähtee huomenna ja taitaa olla päämäärässään perjantaina. Tässä minun ja pikkuneidin aukeama (pikkuneidin nimmari yliviivattu):

Finnstamper lähetti kivaa tavaraa, mutta ei auta kuvata nyt niitä, kun osa menee salaisille askarteluystäville.

Ilokseni/yllätyksekseni onni oli suosinut minua jämäullassa. Nyt odottelen jännityksellä palkintoani...

Patskusta vielä turinaa: Koira oli eilen aamulla päässyt häkistään karkuun. (Isäntä luottaa hakakiinnitykseen, vaikkei se riitä. Patsku "nyrkkeilee" sen tassuillaan kepeästi auki, esimerkiksi jos on pupujusseja näköpiirissä) Se tuli suuri luu mukanaan kotiin. Isäntä arvelee, että se käy hakemassa luita jostain metsästysseuran majan takana olevalta teuraspaikalta. Nyt tytöt (oma ja naapurin) ovat tohkeissaan, kun piski murisee, kun sitä lähetyy. Puolustaa siis luutaan. Se on kyllä huono malli. Täytynee "jälleenkouluttaa". Koulutimme luun poisottamista jo aikaisemminkin, mutta nyt se ei ole pitkään aikaan oikeita luita saanut, joten vanhat opit ovat tainneet painua unholaan. Ja harvinainen herkku on niin rakas... Olen koittanut tytöille opettaa, että murisevan koiran lähelle ei ole asiaa. Susihan se loppujen lopuksi on, koirakin. Vaan tuo naapurin tytteli ei tahdo ottaa asiaa onkeensa. Täytyy nyt sitten tehostaa valvontaa ja pitää vaikka koiraa häkissä.

Meidän piski se tuo aina karkumatkaltaan tuliaisia. Se kun ei ymmärrä oman ja vieraan eroa. On tuonut muun muassa kynttilälyhdyn, kermavaahtopullon, noin 30-senttisen pehmo-Tikrun ja tyhjiä kaljapulloja ainakin. (Isännän kaveri sanoikin, että koira kaipaa vielä koulutusta. Että oppii tuomaan täysinäisiä kaljapulloja...) - Silläpä ei auta päästää sitä isommin vapaana juoksentelemaan, vaikka se muuten palaakin aina kiltisti kotiin reissunsa päätteeksi.

Vaan murinahommista on tultava loppu tai itse hankittu luu lähtee!

PIF

Liisan blogista poimittua: PIPIF!.
- Lupaan pistellä jonkin mukavan ristipiston kolmelle ensimmäiselle, jotka jättävät kommentin tähän viestiin.
- Lahjan saat jossain vaiheessa seuraavan 12 kuukauden aikana. Kuitenkin viimeistään heinäkuussa 2009.
- Anna hyvän kiertää edelleen omassa blogissasi.

EDIT: Se tulikin pian täyteen, eli pistelynsä saavat jossain vaiheessa Sari, Palaga ja Virpi (joka kierrättänee hyvää lähipiirissään muilla konsteilla, jos on vielä vailla blogia)!