Joulunalusjännitystä

... sillätavalla sopivasti.

Sarilta tuli tänään adventtikalenteripostia:

(Jatkoa seuraa vielä tuonnempana :).) Niin jännää ja mielenkiintoista! Meidän kalenterissa on "pyhäluukut", mikä on oikein kiva systeemi.
Minäkin lähetin alkuviikosta oman osuuteni:

 Peukkuja pystyyn, että kaikki menee ehjänä perille!

Kiihkeästi on täällä neula heilunut, mutta mitä se on aikaan saanut, näkyy vasta joulun lähestyessä.

Muuten: toiseksi vanhin poika on saanut ekat yo-osiot läpi, italian, ruotsin ja biologian. Mukavaa, kun on osa suorituksista jo plakkarissa.

Etelä-Suomessa lumipyryttää. Meillä ei vielä lumia isommin näkynyt, kun viimeksi pihalle jotain näin. Nyt ei näy enää mitään, on pimeää. Ja kun maalla ollaan, ei ole katuvalojakaan, eli pilvinen ilma on tosiaan sysipimeä.
Myrsky on riepotellut koko päivän. Pienen pienelle lenkille koiran kanssa uskaltauduin, mutta heti alkumatkasta tuntui, että siellä jäätyy, joten piti kääntyä aika pian takaisin. Joutsenet ovat toivottavasti menneet hyvän sään aikana lämpimämmille seuduille, alkuviikosta vielä näkyivät tuossa järvellä, mutteivat sentään enää - ja järvikin on jo jäässä:

Mukavaa, talvista adventtiviikonloppua!

Maisemissa

Viikko on mennyt etupäässä jouluvaihtoja pistellessä. Vähäiset tällä hetkellä näyttämiskelpoiset tuotokset ovat askartelublogini puolella.

Aamu alkaa mukavasti tiiraillessa aamupalapöydästä järven suuntaan:

 Siellä ne vielä ovat, joutsenet, vaikka välillä jo järvi oli pikkuisen riitteessä:

On se vaan ihanaa, tämä maalla asuminen, maistuu mukavalta vielä näin reilun 10 vuoden jälkeenkin. Minkä tien kuraisuudessa ja liukkaudessa häviää, sen maisemissa kyllä voittaa. Mukavaa viikonloppua!

"Välipala"

Pieni välityöpistely, Primitive Haren hurrrrrrja malli, nyt ihan viimeisteltynäkin:

 Minun mielestäni oikeasti ihanan hurja malli! Pistelin käsinvärjätylle ohuelle pellavalle Atalien langoilla. Kun ei varastosta löytynyt sopivankokoista kehystä, viimeistelin pistelyn pinkeepiksi ja laitoin Emmulista ostettuun kissaripustimeen.

Aina välillä joku kysyy, mitä "meidän" joutsenille kuuluu. Ilmeisesti niille kuuluu ihan hyvää, virkeiltä ja touhukkailta ainakin eilen näyttivät:

 Eilen alkoi pyryttää oikein kunnolla:

 Ja pikkuisen siitä säilyi lunta aamuksikin:

 Ihanaa, kun ikkunan takaa avautuu pitkästä aikaa luminen ja aurinkoinen maisema:

Jokaiselle vuodenajalle löytyy kyllä paikkansa, kyllä meillä on sentään kaunis maa!
Mukavaa viikonloppua!

Pari vaihtoa perille - ja ensilumi tännekin!

Jaana vietti viikonloppuna synttäreitään; onnea! Hän oli pistelijöiden synttäriswappiparini, ja kokosin hänelle lahjan teemana syksyn ja talven värit:

 Pistelyni oli tällä kertaa varsin pikkuruinen, eli pistelin saksikoristeen yhden-yli:

 Sienimalli on kotoisin jostain vanhasta pistelylehdestä. (Kuvan oikeassa yläkulmassa näet koristeen "punahilkkaisen" taustakankaan).
Synttärikortiksi valitsin syksynlapsi-Jaanalle tämän.

Pistelijöillä on meneillään myös Halloween-vaihto. Pistelin Maajolle tyynyn:

Pistelymalli on Barbara Anan vanha freebie, omin värivalinnoin. (Mallin alkuperäisvärit ovat varsin sähäkät mm. kirkkaanvihreineen - silmäni sanoi, että niitä oli pakko vähän muokata :D.)

Tyynyn mukana lähtenyttä kummituskorttia voi kurkistaa lähemmin täältä.

Sunnuntaina kävimme koko perheen voimin äänestämässä (kahdella nuoremmalla ei vielä ole äänioikeutta, mutta kyllä meidän perheestämme sentään 4 ääntä irtoaa.) Juhlistimme tilaisuutta periteisten vaalikahvien modernisoidulla versiolla, eli kävimme Hesessä syömässä. Se ei ollut oikein aikuiseen makuun, mutta täytyihän nuorisoa jotenkin palkita, kun suostuivat lähtemään mukaan :).
Perussuomalaiset olivat jalkautuneet laajoin joukoin ostarin kulmille mainoskassejaan tyrkkimään, mutta nyt kelpasi huikata: "Äänestettiin jo!", ja jatkaa rauhassa matkaa. Muita puolueita ei näkynyt, ja mietimme, olisiko se vähän sallitun rajoillakin, tuo ennakkoäänestyspaikan välittömässä läheisyydessä kampanjoiminen? Ainakin se vähän ärsyttää, varsinkin, kun noita kohtaamisia on saman puolueen taholta monta peräkkäin...

 Eilen oli pitkästä aikaa kauniin kuulas aamu:

 Ja tänään oli - täälläkin - maassa ensilumi:

Kilpikonna kisan voitti

- Ainakin satu niin väittää... Viimein tänään näyttäytyi outo valoilmiö nimeltä aurinko, ja sain napattua kilpajuoksusta kuvan:

Kyseessähän on siis iki-ihanan The Prairie Schoolerin malli The Tortoise & the Hare. Mallin sain Lumiruusulta taannoisen Olipa kerran... -vaihdon yhteydessä. Tähän isompaan kuvaan pistelin viimeiset pistot viikonloppuna, ja vielä samaisessa mallivihkosessa olisi pienempi neliönmallinen jänis-/kilpikonnamalli, jonka varmasti pistelen myös.

Tämä tulee kehyksiin sitten joskus, kun ehdin tehdä sille suunnittelemani parin. Neliönmallinen jänis-/kilpikonnapistely sopisikin sitten tyynyksi.

Mutta nyt olen pistellyt silkkaa Halloweenia, kiitos tulevan lauantain ristipistotapaamisen. Ja itsellekin olisi yksi "säikyttelykuva" pistelyn alla...

Kun tämä ei ole mikään ruoka- vaan lähinnä käsityöblogi, on varmaan höpsöä julkaista kuva ruoka-annoksesta. Tämä on kuitenkin siinä mielessä merkityksellinen lautasellinen, että lasagne on 11-vuotiaan tyttäreni itse kokkaamaa, ja sämpylä 13-vuotiaan poikani leipomaa. Minun ei siis tarvinnut kuin paloitella salaatinlehdet: 

Ihanaa, kun lapset ovat innostuneet ruuanlaitosta, minulta kun kiinnostus ruuanlaittoon - ja sitä myöten jauhopeukalokin - puuttuu.

Ruuanlaitosta puheenollen: herään yleensä klo 6 aamulla keittämään perheelle kaurapuuroa, ja silloin ovat jo naapuritkin hereillä:

Vielä vähän kuvia Patskun ja mun lenkiltä. Täällä(kin)päin tulvii:

 Sorsia tepastelee - ja uiskentelee - lähipelloilla kymmenittäin. Pitävät hauskan käkättävää ääntä, vähän kuin nauraisivat pilkallisesti:

 On avaraa, mitä nyt sähkölangat vähän pilaavat tunnelmaa:

 Mutta on se sähkökin hyvä olemassa, kun taas tulee pimeätä ja kylmää.

Pieni soliseva puro lenkkipolun varrella on muuttunut kohiseviksi kuohuiksi:

 Täällä asuu varmaan menninkäinen?

Kun saapuu syys...

On aika villasukkien. Neuloin mukaillen Novitan 7 veljestä 2012 -neulelehden sukkamallia, tiilenpunaisesta,  höystettynä Fasaani-raidoilla:

Aluksi tuntui, etten tykkää koko mallista, varret tuntuivat puikoilla jotenkin koppuraisilta. Mutta kun nyt valmiina pujotin nämä jalkaan, tykästyin niin, että tänään rupean neulomaan toista paria!

Sukkasatoon en viitsinyt lähteä tänä syksynä mukaan, en nyt kaivannut kampanjan nostattamia paineita.

Pistelyrintamalla jäniksen ja kilpikonnan juoksukilpailu on edennyt tähän asti:

Minä sitten tykkään pistellä tuota aikoinaan Violariumista ostamaani Country Mocha -kangasta. Sitä tai jotain samankaltaista täytyisi saada jostain lisää, sillä tätä on vain pari palaa jäljellä...

Joitakin pistelymalleja on parin viime viikon aikana kotiutunut meille, ostettuina, vaihdettuina ja kylkiäisinä:

Vanhoja tuttuja tykkäämisiä edustavat lehmä, pyykkinaru, Vautier ja ompelukone. LHN:t ja The Prairie Schoolerit ovat tuoreempia rakkauksiani, ja tuo tiikeri, se pitäisi ehtiä pistellä lahjaksi. Jouluksi ei ehkä ehdi, mutta joskus... Sopiva pistelykangas on hakusessa.

Syksyinen puro solisee lenkkipuron varrella:

Se solisee vielä pitkälle talveen, sillä tämä virtaa niin vikkelään, ettei heti jäädykään.
Nyt nautitaan pitkistä koiralenkeistä, hauskasta kuntojoogasta ja syksyn väreistä:

Jänistää :)

 Viikonloppuna jänisti, ja jänistää vieläkin, ja konnatuttaa... Joten piti aloittaa Prairie Schoolerin Kilpikonna ja  jänis -malli:

Tässä on niin lystikäs aihe, ja kauniit, luonnolliset, metsäiset, ehkä vähän syksyisetkin värit. Tämän suloisen mallinhan sain Lumiruusulta taannoisessa satuvaihdossa.

Uuden mallin aloittamisella palkitsin itseäni siitä, että sain 4 vaihtopistelyä pisteltyä. Heh, vihjekuva:

- Viimeistelyä ne kyllä vielä odottelevat.

Viikonloppuna urakoimme tyttären kanssa muutaman pelargonian talteen talven varalle:

Nyt saavat hallat meidän puolestamme tulla. Tosin tänään vaikuttaa oikein lämpimältä, ja pilviseltä.

Eilen aloitimme tyttären kanssa uuden harrastuksen, kun kyläkoulullamme käynnistyi kuntojoogaryhmä. Joogan "sukulaislajiksi" mieltämäni taiji on minulle entuudestaan tuttua, kun sitä pari vuotta aktiivisestikin harrastin, ja sen jälkeen omissa oloissani satunnaisesti, mutta joogaa olin tehnyt vain yksittäisinä liikkeinä. Yllättävän fyysistä oli, ja hengitykset olivat ihan sekaisin vielä, mutta eiköhän me opita, kun harjoitellaan. Joistakin taijin opeista täytyy nyt oppia irti, kuten siitä, että taijissa ei koskaan seisota jalat yhdessä, ja siinä asento on aina häntäluu maata kohti, polvet lievästi koukussa, ja koskaan ei mennä ääriasentoihin eikä kurkotella, vaan pyritään pehmeyteen ja pyöreyteen. Nyt vähän väliä kehotettiin kurkottelemaan - vastoin aivojeni aikaisempia ohjelmointeja :).

Noh, ainakin eilisen jälkeen veri tuntui kiertävän vilkkaasti, eikä mikään paikka kipeytynyt, eli mukavasti lähti sikäli liikkeelle.

Tuossa ikkunan takana kasvavassa pihlajassa linnut pyrähtelevät innokkaasti. Taitavat olla kumminkin niin oksien kätköissä, etteivät tulleet kuvaan:

Kuten jo moneen kertaan on tullut todettua, syksy on mukavaa aikaa!

Ristipistotapaamisen emännöinnin autuus kuvina :)

Oli kertakaikkiaan ihana päivä eilen! Paisteisena päivänä sain vieraakseni 15 pistelijää, kiitos mukavasta seurasta Katri, Kirsi, Marjo, Mia, SariS, Virpi, Daniela, SariN, Maarit, Soile, Johanna, Lennu, Ressu, Mari ja TarjaH!

Oli ihana nähdä teitä kaikkia, toisia pitkästä aikaa, joitakin ihan ensimmäistä kertaa ja muutamaa jälleen kerran - kyllä pistelijät ovat sitten mukavaa sakkia :)!

Lupasin esitellä teille emännänlahjaihanuudet, jotka päivän aikana jouduimme roudaamaan vähän sivummalle, tyttären huoneeseen, pois tarjoiluiden tieltä. Toivottavasti huomasitte kuitenkin vilkaista niitä jossain vaiheessa, ne ovat mahtavia!

Mietin, missä järjestyksessä nämä esiin pyöräyttäisin, mutta otetaanko vaikka teemoittain? Rakkauteni ammuviin ystäviimme oli noteerattu oikein kiitettävästi. Sain lehmäaiheisen pistellyn rasian täynnä ammukarkkeja, lehmäpistelyin koristellun pussukan, lehmätila-aiheisen kankaan, lehmänmuotoisen piparimuotin ja pistelylehdessäkin on lehmäohjeita:

Korjatkaa, ystävät, jos pistelyn tekijät menevät väärin. Yritin muistaa, mitä sain keneltäkin, mutta päivän pyörityksessä en voi olla ihan varma, ehdinkö tallettaa hataraan pääparkaani kaikkea oikein!

Niin kivaa, kun sain ammupistelyitä! Lähikuva Virpin pistelemästä lehmärasiasta:

Ja eikös tämä söpö, kesäinen pussukaksi viimeistelty pistely ollut Danielalta?

Enkä muuten tiennyt, että tämmöisiä piparimuotteja on olemassa:

  Lempeitä syksyn sävyjä kankaissa, napeissa ja langoissa tuli Kirsiltä, Katrilta ja Ressulta:

Nuo silkkilangat ovat kyllä aivan upeita!

Ja kaikkea kaunista ja - kirjaimellisestikin - sydämellistä, rasia, kehys, tuikkulyhty, pikku taulu, puusydämiä:

Kirsi oli suunnitellut itse syksynsävyisen pistelyn (huom. suloinen, piskuinen siili) rasian kanteen:

Ja Marjo oli pistellyt hempeänsävyisen tilkkusydämen:

 Olettehan samaa mieltä, että nauhoja ja pikkuhärpäkkeitä ei voi koskaan olla liikaa?

 Kaikkea ihanaa, romanttista, sinistä...

Ihanan herkkä "lintu sininen" Soilelta:

Saan viimeistellä kuulemma mieleisekseni; tuntuu, että tyyny tästä tulee olkkariin - samoja sävyjä kun löytyy joistakin tyynyistä jo ennestään.
 Askarrellaankohan meillä tänä jouluna Lumiukko-aiheisia joulukortteja? Nyt olisi ainakin ihania materiaaleja sitä varten! Ja tuikitarpeellinen Beatrix Potter -säästölipas:

 Ymmärsinköhän, Mari, nyt oikein, että jokaisesta pistelyostoksesta pitää laittaa tänne kolikko?

Runsaasti ihania teelaatuja lämmittämään syksyisiä iltoja, kaunis Audrey-peltirasia ja SariN:n pistelemä teerasia:

 Ja tässä yhteydessä täytyy muistaa mainita, että kaffipöytämme sai myös tarjoilulisuketta, gluteenitonta mustikkapiirakkaa ja keksejä, kiitos niistäkin.
Myös itämaisten aiheiden harrastuneisuuttani muistettiin, kuten myös rakkauttani apinoihin:

Valloittava apinakoriste Maaritin käsialaa:

  Pieni syysaiheinen vaihtokin järjestettiin tapaamisen yhteydessä. Sain - vaihteeksi ;D - Ressun paketoiman vaihdon, mikä mulle kyllä mitä mainioimmin passasi! (Mari "onnettarena", tuntien rakkauteni rasioihin, hoksasi jakaa mulle tämän paketin, joka oli paketoitu puurasiaan. Kyllä oli ihana päivä siinäkin suhteessa, että olen montaa rasiaa rikkaampi :D.)

 Rasian sisällä oli vaikka mitä ihanaa, mustikka- ja sipulikangasta, kaistale upeaa kirjontakangasta koristeneuloineen, kauniinsävyiset kirjontalangat, nauhaa, omenanappeja ja koristeita.

Minun laatimani vaihto osui Johannalle. Pakkasin siihen kierreselkävihon, jonka taustaan liimasin ranta-aiheisen pistelyn (All Our Yesterdays -malli). Minusta siinä on semmoinen haikeansuloinen tunnelma, joka sopii syksyyn. Lisäksi pari syksyistä kangaspalaa, ruskeaa lintunauhaa ja puukoriste:

Liimasin pistelyn vihkon taka-kanteen, koska etukannessa oli näin kaunis teksti, jota en halunnut peittää:

Vielä pari tunnelmakuvaa, joista asiaanvihkiytymätön ymmärtänee, mistä pistelytapaamisessa on kysymys:

 Jos joku ei tykkää, että kuva näkyy täällä, huikatkaa, niin korjaan asian! Mutta näin nimettöminä näistä ei tulle mielipahaa kenellekään?
Mieluusti pidän tapaamisen toistekin, ehkäpä ensi kesänä, niin näette, että kyllä meillä joskus kukkiikin :).
Tämä emännänlahjana saamani peltikyltti tiivistänee olennaisen niin eilisestä kuin elämästä yleensäkin: