Uuteen uskoon

... En minä, mutta rasia :). Minulla on kaksi tämmöistä rasiaa, toinen Cross Stitcherin kylkiäisinä suoraan, toinen Marelolta saatu:Olen alusta pitäen ajatellut, että kunhan sopiva pistelymalli osuu näkökenttään, niin ehostan rasian/rasiat vähän maltillisempaan kuosiin. Onnenkantamoisena sattuikin kohdalle juuri sopivankokoinen ja -muotoinen pistelymalli:
Seasons Come Seasons Go -malli on San-Man Originalsin freebie. Pistelin mallin käyttäen ns. oman varaston lankoja (eli värit eivät ole ihan samat kuin ohjeessa). Pistelyn teippasin 2-puolisella teipillä sopivankokoisen, ohuen pahvin ympärille (teipit pahvin taustapintaan). Lopuksi teippasin työn peltirasian kanteen. Liimaa en siis käyttänyt yhtään. Ajattelin, että sillä tavalla saan vaihtaa halutessani kanteen toisen työn, ja toisaalta ei tule ongelmaa siitä, mikä liima pysyisi peltirasian kannessa. 2-puolinen teippi pitää siinä ainakin oikein hyvin.

Tykkään tuon pistelymallin lakonisesta asenteesta: vuodet vierivät, vuodenajat vaihtuvat, kesän jälkeen on taas pian joulu...

Esikoisen koulussa, Aitoon ammattioppilaitoksessa, oli eilen syystapahtuma, Syyslounas. Kävimme siellä koko perheen voimalla syömässä (aikuisten lounaskortit 17 €, lasten muistaakseni 8 € kpl. Tuotto menee koulun retki- yms. toimintaan.) Koulun väki olikin järjestänyt oikein viihtyisän tilaisuuden. Ruokailu oli ihan kuin paremmissakin pidoissa: ruoka suomalaista, perinteistä pitoruokaa seisovasta pöydästä, henkilökunta sonnustautunut suloisiin pellavakolttuihin ja käytetyt astiat kerättiin pöydästä, ihan kuin juhlissa ainakin.

Tarjolla oli myös arvontaa, myyjäisiä, koulun toiminnan esittelyä... Ostimme tietysti tuliaisia:
Pullat näyttivät hupenevan nopeimmin :). Mutta mallasleipäkin oli vallan mainiota, ja nätisti lasipurkkeihin pakatut piparit myös. Koulun väki oli todella ahkeroinut tilaisuuden eteen, tuli hyvä mieli.

Tos-sukat

Hups, eilen olisi ollut ristipistomaraton-ilta, vaan kun nyt inspiroikin neulonta!

Näistäpä tulikin vahingossa varsinaiset Halloween-sukat, kiitos värivalinnan:Käytin ikivanhoja Nalle-langan jämiä, malli on Kauneimmat joulun käsityöt -lehdestä (nro 2/2009), koko n. 39, eli omaan jalkaan sopiva.

Kävimme koirun kanssa reippaan 5 km:n lenkin. Matkalla tutkailimme esim. mielenkiintoista koirankasvatusta, johon liittyy runsas kiroilu, karjuminen, uhkailu ja koiran (ei siis meidän, vaan ko. henkilön oman) itkettäminen... No, onneksi pääsimme reippaasti sitä katselemasta, ja kurkkuun noussut palakin alkoi asettua, kun ihastelimme syksyistä luontoa ja taivaalla raskaina riippuvia, tummansinisiä pilviä.

Ja sitten seurasi päivän paras hetki! Patsku sai lenkin jälkeen kaurapuuroannoksensa, ja minullahan on yhtä juhlaa, kun ruuan kanssa oli tarjolla iskemätön ristipistolehti:
Aina välillä olen miettinyt tuota Cross Stitcherin tilausta, että onko se nyt sitten hyvä juttu, vai ei. Mutta tässä numerossa olikin runsaasti meikäläisen silmää miellyttäviä juttuja: kimono (väritystä voisi vähän muokata), taloaiheinen ovistoppari, folklorelaukku, pienet halloween-jutut, rodeoratsastajat... (Heh, ja olihan siellä minun lähettämäni kuvakin, poropistelystä, jonka tein viime jouluksi - ja lehteen kuvan lähetin jo tammikuussa, mutta ehkä nyt onkin sopivampi aika julkaista jouluaiheisia kuvia.) Joten ilmeisesti tilaus jatkuu, ainakin toistaiseksi. Mielenkiinnolla odottelen, miltä lehden lupailema, seuraavasta numerosta alkava tyylikkäämpi taitto näyttää...

Violariumiin on TAAS tullut ihania malleja, Isa Vautierilta, voi mokoma, kalligrarfiamallikin! Ja upeita muitakin. Ehtisi vain tehdä vanhatkin :D!

Muna vai kana...

Otin "viimeistelyitseäni" niskasta kiinni, ja tein vihdoin esineeksi kesäkukkapistelyvaihdossa (mieletön yhdyssana :D) Pikeltä saadun kurjenkellopistelyn:Pikeltä vaihdossa saatu tukeva, ihanan tummanlila viimeistelykangas jäi vielä odottamaan muuta käyttöä. Se olisi tosi sopiva kassikankaaksi, mutta en malttanut tästä upeasta kukkakuvasta kassia tehdä; tyynynä se on koko ajan esillä ja (toivottavasti) säilyy kauemmin siistinä kuin kassinkyljessä.

Viimeistelykankaaksi käytin sinistä "patjaraitakangasta", josta olisi haaveena tehdä jatkossa useampikin sohvatyyny. Nyt vielä tyynykasamme on todella sekalaista seurakuntaa, ja olisi mukavaa yhtenäistää sitä. (Toisinsanoen piilottaa vanhat kanavatyötyynyt odottamaan jälkikäsittelyä, joskus. Ehkä.)

Meillä oli tänään makaronilaatikkoa, ja meni viimeiset munat. Mutta jotenkin tuo maalaismunakenno näytti niin hellyyttävältä:Että otin sen(kin) käsityökäyttöön:(Oho, tästä tuli vähän kuin Violariumista ostettujen nauhojen näyttelylaatikko...) Hyvänä aikomuksenani on joskus tehdä kauniita nauhapuolia ja koristella ne mahdollisesti pistelemällä. Mutta sitä odotellessa: pitäähän nämä välivuodetkin noita nauhoja jossain säilyttää! Vähän on rustiikit nää meikäläisen varastohommelit :).

Höyhennettyä

Käsityöhommiini pyhitetty kiikkustuoli on semmoisessa asennossa, että kun käsityöstä katseeni nostan, ensimmäisenä edessä on piano. Pianon päällä on loppukesän/alkusyksyn ollut tämä kirja:
... jonka sateenkaaren värit ja imelä tanssilavatunnelma ovat saaneet minut vähitellen lähes pahoinvoivaksi :D. Kun en aktiivisessa käytössä olevaa kirjaa halua piilottaakaan, oli "pakko" tehdä kirjaan uudet kannet.

Viikonlopun ja alkuviikon pistelin, tänään nykersin ompelut. Saanko siis esitellä: nuottikirjan hillitty muodonmuutos!

Etukansi:
Kirjan kansille ompelin "taskut", joihin kannet pujotin:
- Käytin sisäpuoliksi ohuempaa puuvillakangasta, kun arvelin, että pellava olisi saattanut olla liian paksua. (Vaikka nyt valmiina näyttää, että tuskin se liian vahvaa olisi ollut.)

Takakansi:
Kyllä tämä on selvästi alkuperäisversiota seesteisempi sisustuselementti:- Ja saahan pistellyt kannet sitten pois, jos jostain kumman syystä tahdon taas tarkastella alkuperäistä kantta.

Höyhenpistelymallit ovat kirjasta Kirjo punaista, valkoista, sinistä. Se on kaunis ja monipuolinen kirja, jota en kuitenkaan ole itselleni ostanut, koskapa olen sen tarvittaessa kirjastosta saanut.

Kauan eläköön Suomen kirjastolaitos!

(Josta tuli mieleeni, että kun poika aloitti lukiossa italian opiskelun, minäkin päätin ainakin alkeita oppia ymmärtämään. Pojalle ostin tietysti kurssikirjan, mutta itselleni lainasin ihan samanlaisen kirjastosta. Paitsi, että siinä on vielä CD ääntämisavuksi mukana! Sitä pääsee nyt sitten poikakin kätevästi käyttämään, koskapa ostokirjassa ei levyä mukana ollut.)

Niin, ja kirjonnasta vielä:

Lankana käytin Atalien sävyä Paquerette - päivänkakkara, jossa on valkoisen ja hennon keltaisen sävyjä. Väri sopi mielestäni hyvin höyheniin.

Pistelykankaana käytin 35 ct pellavaa, ja se on kyllä keski-ikäisille silmilleni aika kova pala, mutta niin vaan tehtyä tuli kumminkin. (Ei tosin ilman virheitä, mutta eihän se ole tämäntyyppisissä malleissa niin tarkkaa. Ja myös pistojen purkaminen oli muuten näin tiheältä kankaalta aikas työlästä!)

Pikasukat

Ohho, tämän vuoden Sukkasadosta on jo miltei 2/3 eletty, ja vasta kolmannet sukat on mulla neulottuna! Eikä olisi niitäkään, ellei olisi ollut "pakottava" tilanne. Nämä menevät Aitoossa opiskelevan esikoisen viemisinä koulun syysarpajaisiin:Iloisenkirjavat naisten perussukat. Piti pian saada valmiiksi, joten pengoin paksut langanjämät esiin. (Yleensä teen Nallesta tai ohuemmasta.) Tuli aika sporttiset :D.

Shoppailin

... vieläkin vähän, ja kävin tilaamassa tuon vasemmanpuoleisen pikkupariisittaren:Ja sehän tulikin samantien: eilen tilasin Violariumista, tänään tuli postissa! Oikeanpuoleisen sydänkitin tilasin jo aiemmin, kun tarjous houkutteli.

On niin paljon tekemistä, ettei ehdi tehdä mitään :D!

Eilen aloitin kirjoneuletossukoita itselle. Toinen on valmis, toinen hyvällä alulla.

Ajattelin kumminkin aloittaa pariisittaren pistelyä ihan tuoreeltaan, mutta esikoinen toi repussaan viestin koulusta, että siellä olisi syysmyyjäiset ja -arpajaiset viikon päästä, ja arpajaisvoittoja kaivattiin. Niinpä ei auta kuin vääntää sukkaa vaan, että saa pojan mukaan maanantaiksi edes jonkun parin!

Jos maanantaina jo ehtisi pistellä? (Ja ehkä vähän aikaisemminkin, jos en pysty vastustamaan kiustausta ;).)

Ai niin, kyseltiin, onko minulla edellisessä postauksessa esiintyvästä pistelylehdestä jotain suosikkimallia. Joo, on vaikka kuinka monta! Kaikki tekstilliset ainakin. Niistä vahvoin suosikki ehkä tuo "JOY"-malli (s. 8), jossa on lähinnä vain nuo kirjaimet. Saman tekstin toinen, (lumiukko-)sovellutus (s. 61) on ihana. Ja tuota lohikäärmesarjaa pitäisi joskus ruveta pistelemään (s. 82). Lohikäärmehän on seikkaillut jo useammassa JCS:n joulukoristelehdessä. Ja toinen söpönen sarjahan on sitten nuo ääriviivakisut (s:lla 83 tällä kertaa). Ja poro katselemassa latomaisemaa (s. 51) on ihanan tutunjouluinen. Ja sivun 8 "star"-tähti. Heh. Nehän vois luetella melkein kaikki...

Moninkertaiset kiitokset!

Ihana syyspäivä, ihana postipäivä: tänään tuli 4 pakettia, 2 tilattuna, 2 yllätyksenä :).

Marelon vaihtolan syysvaihdossa syyskuun tehtävänä oli lähettää 2 lankadokkaa ja paketillinen neuloja. Ja katsopas vain, mitä kivaa vaihtokaverini oli minulle laittanutkaan:

Tosihauska kortti (klikkaa kuvaa, niin näet lukea) ja tavattoman kauniinsävyiset langat, neulapaketti ja laatusalmiakkiakin vielä (!) viehättävässä peltirasiassa.

Näistä tirahti kyllä muutama liikutuksen kyynelkin. Minulla kun on tuo peltirasia-addiktio, ja sekin sai nyt voitelua :).

Kauniit kiitokset Sinulle, ystäväni, mieltä lämmittävästä lähteyksestä!

Ja Syyspiristäjänikin muisti minua! Sain ison paketin maistuvaa teetä ja mitä kauneinta geisha-/kirsikankukka-aiheista nauhaa (tykkään tosi paljon väreistä, ja kuva-aihe on huippuhauska!). Ja katsopas vielä, mikä kortti:
Kyllä on lehtienprässäysaihetta käsitelty kekseliäästi tuossa kortissa :D.

Teetä piti heti maistaa, ja on muuten erinomaisen hyvää! Kiitos kaunis taas Sinulle, Piristäjäni: tunnut tosiaan tietävän, mitä tarvitsen!

Vielä kun sain tilaukseni Nappi-Polinkalta ja Violariumista, olen kuin pikkulapsi jouluaattona :). Ja, joulusta puheenollen, tämä lehtihän tuli tänään:

On taas niin täynnä hauskoja malleja, että saas nähdä, joulukoristeko tässä nyt pitäisi seuraavaksi pykätä. Enpäs olekaan muistaakseni tämän vuoden puolella semmoista vielä tehnyt...

Maalattu makkuri :)

Ihmiset ovat blogeissaan julkaisseet kuvia aamunvietostaan. Nytpä minullakin on jotain "aamuista" julkaisemista (kaurapuurokulhoni mustaviinimarjojen ja hylamaidon kera kun tuskin suuresti ketään kiinnostaa), kun makkurimme seinät ovat uudessa, vihreässä sävyssään. Ja Ah, vielä niin vähin ripustuksin varustetut:Pelkäänpä, että tuo kuvamäärä seinillä taas paisuu :D.

Heh, ja kuten kuvasta näkyy, meillä ei petiä aamulla päiväpeitolla peitellä - pääseepähän tuulettumaan. Jos joku yllätysvieras tulee, sitten voin nopsasti päiväpeiton päälle viskaista. Jos muistan.

Kuvassa oleva nurkkaus on isännän puolelta. Hänellä on yöpöytänä tuo korkea lipasto, jolla on taipumus täyttyä paitsi sisältä, myös päältä hänen tärkeillä (?) papereillaan. Minun puolellani yöpöydän virkaa toimittaa vanha, kierrätetty, vihreä, maalinroiskeinen pinnatuoli:

Ja tämä pistelynihän sitten päätyi makkurin seinään:
Löysin siis varastosta parikymmentä vuotta vanhan kullanvärisen valokuvakehyksen. Kun tähän pistelyyn ei kullanväri mitenkään sopinut, maalasin varastosta löytyvillä askartelumaaleilla tuommoisen "oudon" pinnan tuohon kehykseen. Meidän pikkuneiti tykkäsi siitä kullanvärisestä enemmän, mutta tää onkin mun juttu ;).

Apinamainen pistelyni on edennyt tälle asteelle:
Vähän hämärä kuva, mutta eiköhän tuo työn edistyminen siitä näy.

Jonkinverran orangin ympärille tulee bambunlehvästöä, mutta kankaasta jää yli varsin leveät reunat. Katsotaan sitten, minkä kokoiseksi sen kehystytän. Riippuu ripustustilasta, nääs.

Kurjet lensivät seinälle!

Nyt on sekin sitten valmis! Sattui onnenkantamoinen ja löysin varastosta vanhan valokuvakehyksen, joka sopii mukavasti kurkipistelyyn:Täytynee etsiä vielä jäykempää taustapahvia, että saan kangasta paremmin kiristettyä, kun en saanut silityksellä ihan kaikkia taitosjälkiä kankaasta pois. Tosin ne eivät luonnossa niin häiritse kuin kuvassa.

Niin, ja työ ei ole likainen, vaikka kuvassa siltä näyttääkin: yleensä olen ostanut kehystämöstä mattalasin pistelyiden suojaksi, mutta tässä kehyksessä kun oli valmiina tuo tavallinen, niin otin sen käyttöön. Se sitten heijastelee ympäristöä, joten mm. vastapäisen seinän kuvat heijastelevat taulun pintaan.

Kiitokset vielä SyysPiristäjälleni tästä ihanasta kitistä - on kyllä kertakaikkiaan suurenmoinen! Langan riittävyyden kanssa oli pikkuisen jännittävää, kun punaisesta langasta ei jäänyt yli kuin sentin-parin loppupäät, eli riitti ihan justiinsa!

Vinkeä kitti tämä oli myös sikäli, että langat oli pätkitty tosi lyhyiksi, arviolta parikymmensenttisiksi pätkiksi. Eipähän tullut otettua vahingossa liian pitkiä langanjuoksuja :).

Joka tapauksessa tykkään lopputuloksesta tosi paljon.

Samalla varastonpenkojaisella löysin myös toisen, kullanvärisen kehyksen, joka ei ollenkaan vastaa makuani. Maalasin sen tänään vaaleanvihreäksi, ja se pääsee varmaankin tämän kehykseksi. Kunhan nyt ensin maalaamme tämän makkurin...

Ei millään kovalla vauhdilla

... tule tuota Sukkasadon Heinälatoa täytettyä. Eilen tuli valmiiksi toiset sukat:

Tämäkin lanka on Fortissima Socka Mexiko Color -lankaa, kuten nuo nuoremmallekin pojalle neulomani. Tällä kertaa koko on 16-v. nuorenmiehen, eli noin 41.

Kovasti tuntui herättävän hilpeyttä se edellisten sukkien määritteleminen lastensukiksi, kun koko oli 36-37. Juu-u, kyllä se on 11-vuotiaan poikamme jalan koko, ja eiköhän tuonikäinen vielä lapsi ole. Niinkuin muuten mielestäni vielä tämä 16-vuotiaskin, kun täysi-ikäisyyteenkin on vielä matkaa :).

Kiitos kannustuksesta tuon eteisen seinänvärin suhteen: on se minustakin ihan ok. Saa nähdä, miltä tuo vihreän sävy sitten vaikuttaa, jonka valitsin makuuhuoneen seinään. ("Samean omenanvihreä", luonnehdin isännälle.)

Kyllästyin makkarimme kalpeankermanvärisiin seiniin, ja päädyin vihreään. Katsotaan, kun kerkiämme maalata, miltä sitten näyttää.

2 ihanaa kirjaa

Tänään sain vihdoin käsiini 2 tilaamaani ja pitkään odottamaani kirjaa:Kannet varmasti kertovatkin olennaisen, vai mitä? :)

Vironhuivimallit ovat enimmäkseen aika työlään näköisiä, joten vaatinevat perehtymistä tässä jossain vaiheessa.

Ristipistokirjassa ilahduin erityisesti viimeistelyjen monipuolisuudesta. Ja siitä, että kirjassa todella oli myös kaavat ja ohjeet esim. kansiin tai nauhapuolaan.

Käsityöt edistyvät pikkuhissukseen:
Pikkuneiti on syysflunssan kourissa kotosalla. Esikoinen puolestaan on työkokeilussa isännän mukana. Niinpä lasten kanssa vierähtää nyt hieman enemmän aikaa kuin ihan keskivertopäivänä/-viikkona.

Kerroinkin jo tässä taannoin, että olen maalausinspiksen vallassa. Nuo eteisen harmaaksimaalatut seinät näyttävät kovasti lilalta:

Mutta eipä tuo haitanne. Kaunis värihän se on lilakin, vaikka sävy vähän yllätti minut kylmyydellään. Vaikea on arvioida tarkkaa sävyä värikartan mallin perusteella.

Muuten on kyllä mukava saada neitseellisen siistit ja "puhtaaksimaalatut" seinät, kun vain malttaisin olla lätkimättä niitä tupaten täyteen tauluja :D.

Jotain pientä valmista

Sukkasadon Heinälatoon eka kevyt kärräys, lastensukat n. kokoa 36-37:Lankana Fortissima Socka Mexiko Color, ohjeena Nalle Colorin vyötteestä löytyvä sukkien perusohje, kera vahvistetun kantapään. Lanka on hieman Nallea ohuempaa, joten tein ns. "naisten koolla", varsi puikoilla 2,5, jalkuin puikoilla 3.

Iloitsin, kun kelpasi pojallekin, vaikka värit ovatkin noin railakkaat :). Hän on nimittäin ehdoton sinisen ystävä.

Mitäs teillä muuten syödään? Meillä syödään näitä:

Ja näitä on nyt sitten vihreinä ("Vihreitä omenia Herra ei luonut", lauloi muinoin Lasse Mårtenson), keltaisina ja kahdella punaisella sävyllä.

Ja on tehty piirakkaa ja paistosta, paistosta ja piirakkaa. Ja vasta ollaan syöty omien, pienien puiden satoa. Anoppi ja appi eivät vielä ole tuoneet jokasyksyistä muutaman pahvilaatikon satsiaan...

Ovat kuulemma terveellisiä, nuo omenat, mutta onkohan niihin olemassa joku päivittäinen yläraja? :)

Aloitettua

Neulon tämän vuoden Sukkasadon sukat Heinälato-blogissa. Vielä ei ole mitään valmistunut, mutta aloitettu on:
Toiseksi nuorimmalle tenavalle, eli nuorimmalle pojalle, perussukat. Jos suostuu noin kirjavasta langasta neulottuja käyttämään, saas nähdä.

Poika tykkää käyttää koulussa villasukkia, ihan lenkkareidenkin sisällä, joten pitää tehdä ohuet.

Paikallisen ala-asteen lapset ovat sisällä sukkasillaan, joten villasukat ovatkin vanhan koulun vilpoisilla lattioilla ihan hyvä vaihtoehto. (Sisätossut eivät ole kelvanneet, kun ei muillakaan ole...)

Piti orankivauva ottaa ristipistomaratonin ohjelmaan, vaan niinpä vain en sitten malttanut pitää näppejäni erossa SyysPiristäjäni lähettämästä kurkikuvasta:
Tätä on erinomaisen rentouttava pistellä! Päätin tehdä ihan ohjeen mukaan aidapohjalle, vaikka enemmän pellavasta tykkäänkin. Minulla ei olisi ollut valkoista pellavaa jemmassa, ja nuo värit eivät luonnonväriseltä tulisi oikein esiin. Toisaalta nämä itämaiset aiheet jostain syystä sopivatkin aida-pohjalle...

Ja tunnustanpa taas rohmunneeni käsityölehtiä:
"Creation PdC":sta oli tullut uusi numero, ja sen halusin tilata, kun on niin nätti tuo lehti (ja sisältää monta ihanaa mallia; erityisesti tykästyin noihin ompeluvälineaiheisiin!)

Mains&M:n nron 71 tilasin nyt myös. Monesti aiemminkin olen sitä mielinyt, mutta en ole tietsikan vieressä ollessani muistanut, onko minulla se jo, vai ei. (Tykkäsin kannen kuvassa olevista tuoleista, ja olen tuota kuvaa käynyt niin monta kertaa kaupan sivuilla ihailemassa, että aloin jo epäillä omistavani ko. lehden :D.) Mutta kun tällä viikolla olen käynyt hartaudella selaillen pistelylehtiäni läpi, niin eihän tuota lehteä joukossa ollut, joten: tilaukseen.

Jouluornamenttilehtiä minulla joku jo entuudestaan olikin, mutta näissä oli pari sellaista mallia, jotka houkuttelivat. Ja näitä joulumalleja on hyvä olla varalla muutenkin, että on, mitä nopsasti pistellä lahjaviemisiksi, vaikkapa.

Joten taas riittää uutta katseltavaa ja selailtavaa minulla :).

Ihmiset ovat esitelleet ihania aamukuviaan blogeissaan, mutta meillä on taas täysi kaaos:

Minulle tulee näin syksyisin (ja välistä keväisinkin) remontti-inspiraatio, jonka toteuttaminen tosin tahtoo langeta isännän harteille - minä olen kyllä kova tyttö suunnittelemaan :D.

Viime talvena maalasimme kermanvärisen olohuoneen ja keittiön (molemmissa oli taivaansiniset tehosteseinät) rusehtavan roosan sävyllä.

Nyt otimme käsittelyyn eteisen, jossa peilikaapin vastainen seinä oli ennen vihreä, poikittaiskäytävä kermanvärinen. Nyt molemmista tulee hieman lilaan taittuva harmaa.

Mutta vielä on näkösällä enimmäkseen sanomalehtiä ja suojateippejä.

(Joku tarkkaavainen huomaa kumminkin tuon lattiapinnassa olevan laattamöhnän, joten kerronpa siitäkin:

Siihen tuli lattiavalussa kuulemmas vähän notkoa, jota isäntä kera appiukon yrittivät tasoitteella korjata. Lattia kumminkin elää aina lämmityskautena vähän, joten laatat poksahtivat siitä heti eka talvena ylös ja murenivat. Isäntä korjasi laatoitusta vuosi sitten, mutta taas esiintyy sama ilmiö. Täytyy tulevaisuudessa kokeilla pientä mosaiikkilaatoitusta tuohon kohtaan jonkinmoiseksi "kuvioksi", kunhan ehdimme. Siihen asti saavat kutomani räsymatot peitellä lattian puutteet :).

Ai niin, ja jos joku ihmettelee, miksemme valittaneet lattiavalun laadusta: talo on kokonaan isännän ja appiukon omakätistä työtä, joten korjausvastuu on ittellä kans. :))

Meemiä

... Marelolta, ja vastausta yhdellä sanalla toivotaan :). (Joustan vähän, ja sallin parikin sanaa :).)

1. Missä kännykkäsi on? Keittiön telineessä.
2. Puolisosi? Into
3. Hiuksesi? Pitkät
4. Äitisi? Sastamalassa
5. Isäsi? Hautuumaalla
6. Suosikkisi? Käsityöt ;)
7. Unesi viime yönä? Lapsista
8. Mielijuomasi? Earl Gray -tee
9. Unelmasi/tavoitteesi? Tässä ja nyt.
10. Missä huoneessa olet? Makuuhuoneessa.
11. Harrastuksesi? Käsityöt, askartelu, koiralenkit.
12. Pelkosi? Äiti kai yleensäkin lasten puolesta on huolissaan...
13. Missä haluat olla 6 vuoden päästä? Tässä
14. Missä olit viime yönä? Pinsiössä
15. Jotain, mitä sinä et ole? Nuori :)
16. Muffinssit? Ei kiitos.
17. Toivelistalla? Käsityömatskut
18. Paikka, missä kasvoit? Vammala

19. Mitä teit viimeksi? Neuloin sukkaa.
20. Mitä sinulla on ylläsi? "ADHD" -t-paita ja puuvillahousut (mustaa :).)
21. Televisiosi? Sammutettu.
22. Lemmikkisi? Patamon-koira
23. Ystävät? Kivoja
24. Elämäsi? Mukavan tavallista.
25. Mielialasi? Tyytyväinen
26. Ikävöitkö jotakuta? Aina perheenjäseniä, jotka eivät ole saapuvilla :)
27. Auto? Paketti-semmoinen
28. Jotain, mitä sinulla ei ole ylläsi? Kengät
29. Lempikauppasi? Netin käsityö- ja askartelukaupat
30. Lempivärisi? Musta, sininen, vihreä
31. Milloin nauroit viimeksi? Äsken (kun luin Hesarin Nyt-liitteestä, keiden julkkiksien näköiseläimiä oli löydetty :D.)
32. Milloin viimeksi itkit? Aamulla, kun kuulin onnettomuudesta (Porissa?), jossa koulutaksi oli ollut osapuolena...
33. Kuka lähettää tämän edelleen? Enpä taida...
34. Paikka minne menen yhä uudelleen ja uudelleen? Lenkkipolut
35. Henkilö, joka s-postittaa minulle säännöllisesti? Eipä semmoisia paljon ole. (Tykkään paperikirjeistä enemmän, muuten.)
36. Lempiruokapaikka? Kiinalaiset ravintolat
37. Unelmalomasi? Vaikka englantilaisella maaseudulla.
38. Mikä ei ota sinussa syntyäkseen? Järjestys
39. Mistä nautit? Käsitöistä ;)
40. Miten voit? Ihan hyvin.

- Enpä taida sen kummemmin nimetä jatkokohdetta: kopsaa tästä, jos tykkäät jatkaa :).

Lähetettyä

Minulla oli ilo lähettää tänä vuonna Ristipistoilijoiden Synttäriswappi Minnalle. Hänen pelikorttikeräilynsä kunniaksi pistelin ja viimeistelin hänelle tämmöisen kassin:Pistelymalli on kotoisin Mango Pratiquen Heart Coeur -kirjasta.

Muut kuoreen pakkaamani hilpetöörit yritin katsoa edes vähän sävy-sävyyn, syksyn väreihin, sopiviksi, kortiksi laitoin tuommoisen omatekemän "Halloween-muorin":
Onnea Minnalle vielä tätäkin kautta! :)

Kiitos, Piristäjä!

Ihan oli pakko tulla rustaamaan vielä toinenkin postaus tälle päivälle, sillä katsopas, mitä postilaatikosta löytyi:
Kylläpäs kuukausi vaihtuikin nyt mukavasti! SyysPiristäjä muisti minua näin ihanalla postilla! Upean pistelykitin otsikko piti heti mennä tarkistamaan Ilmaisesta Sanakirjasta, ja "Pitkäikäisyyshän" suomennokseksi paljastui. (Semmoistahan se korttikin vihjaisi, että "omena päivässä...") Nyt ei sitten liene epäselvää, mitä seuraavaksi pistelen (paitsi tietysti omenia poskeen ;).)

Lisäksi mukana oli kaksi suloista palaa japanilaista (?) tilkkutyökangasta, joita kelpaa käyttää viimeistelyyn.

Ja voi, miten ilahduinkaan, kun sain jo myös Piristäjäni kädenjälkeä, eli tuon suloisen - ja teemanmukaisen - pistelyn:

Tämä se piristää, jos mikä! Kauniit kiitokset ja lämpöiset ajatukset Sinulle.

Näitä piristyslähetyksiä on ihana seurailla myös tuolta yhteisblogista; tämä on kertakaikkiaan mainio syksy!

Pienet soittoniekat

Eilen sain valmiiksi tämän:Minä sitten rakastan näitä ipanoita :D!

Pistelymallihan oli siis lehdestä Plaisir de broder Point de Croix, nro 3. Värejä soveltelin oman varaston lankoihin, mutta melko lähellä ne alkuperäissävyjä ovat.

Tämä taitaa hypätä kehyksiin makkarin seinälle, kunhan saan ko. huoneen maalattua. Suunnittelen seiniin vihreän sävyä, joten tämä sopisi.

Tuon (otsakekuvassakin näkyvän) orankivauvelipistelyn olen vähäksi aikaa jättänyt syrjään. Pitänee ottaa siitä torstaisen pistelymaratonin kohde, että sekin edistyisi.

Tänäänhän alkaa myös Sukkasato, joten puuhaa kyllä riittää!

EDIT: Ranskankieliset sanat näemmä hämmentävät monia kommentoijia :). Minä tosiaan luotin, että kyllä ne varmasti ihan kivat ja soveliaat on, kun tunnistin joukosta "äidin", "isän", "makeisen" ja ehkä "kiertueen" (?)...

Lennu ystävällisesti valaisi asiaa lisää. Kommenteista löytyy hänen linkkivinkkinsä, ja tässä nopsasti kopsattuna englanninnos ko. säkeistä:

Ah! I shall tell you, mum,
That which causes my torment.
Papa wants me to reason
Like an adult.
I say that sweets
Are better than reason.