keskiviikko, joulukuu 02, 2009

Joululauluvaihto

Lennu oli keksinyt todella mainion pistelyvaihtoidean tähän joulun alle, Joululauluvaihdon. Sain pistellä omani Sarille. Sari kertoi pitävänsä talvesta ja lumiukoista, ja tässä itsekin haikeana kunnon talventuloa kun odottelen, alkoi mielessäni soida Kuuraparta-laulu. Niinpä siis pistelin lumiukkoteemalla.

Tein Pinkeeperin ja lumiukkojoulukortin:
Pinkeeperin taustakangas on muuten samaa, syvänpunaista lumihiutalekangasta, jota näkyy myös alemmassa kuvassa. Käytin sitä näet myös nappirasian pehmukkeena ja päällystämiseen. Sari kun kertoi lempijouluvärikseen karpalonpunaisen.

Vaihtoon tuli siis laittaa myös kaksi joululahjaa, jotka liittyvät laulun sanoihin.
Jotta lisukkeiden syvimmän olemuksen voisi ymmärtää, kannattaa kerrata laulun sanat! (Lisukkeet löytyvät tummennetuista kohdista.)

Hei, Kuuraparta

Melody and lyrics: Steve Nelson and Jack Rollins/Finnish translation: Saukki

Hei, Kuuraparta, lumiukko valkoinen, mustahampainen,
nenä keltainen, teimme porkkanasta sen!
Hei, Kuuraparta, talvipakkasilla on vielä voimaton
lämpö auringon, siis on aika karkelon.

Saat tästä vanhan silinterin päähän paljaaseen.
Se on kai hattu taikurin pois täältä muuttaneen.
Hei, Kuuraparta, nytpä jotain tapahtuu!
Täynnä elämää aivan onkin jää - Lumiukko naurusuu!

Hei, Kuuraparta, tule piiriin tännepäin!
Kanssa ystäväin tanssi alkaa näin, tule tänne kiirehtäin!
Hei, Kuuraparta, jätä luuta nurkan taa!
Kuka kiinni saa, sitä koettakaa, nyt on liukas jäinen maa!

Kun vauhdin vaan sai mainion, ei seisahtua vois.
Nyt paras myöskin poliisin on alta mennä pois!
Hei, Kuuraparta, talvi vain on aikaa sun.
Joka talvi teen sinut uudelleen, yhtä paljon riemastun!

Hopitihopsis, hupitihupsis, meitä seuratkaa!
Hopitihopsis, hupitihupsis, tanssia täällä saa!

Eli lisukkeiksi laitoin
1) pari koristenappia: silinteripäisen lumiukon ja velhokissan (liittyen silinteriin/taikurin hattuun) ja
2) kiitos omituisen huumorintajuni, en voinut vastustaa, kun hoksasin laulun loppupuolelta sanan "teen". Tämä suomenkieli on niin mainiota, kun sama sana voi tarkoittaa kahta ihan eria asiaa! Niinpä heitin puujalkavitsinä mukaan teekannuaiheisen pistelymallin ja muutaman teepussin:Jään jännityksellä odottelemaan, millaisen pistelyvaihdon itse mahdan saada...

Tänään Pinsiössäkin alkaa näyttää talvelta, kun on pakkasta, vaikkei lunta. Kunnon koiralenkki pitkästä aikaa teki hyvää molemmille!

2. luukku

Paimenelle lammas: (P.S.: Kyllä, malli seiminukkeihin on Suuresta Käsityölehdestä muutaman vuoden takaa.)

tiistai, joulukuu 01, 2009

1. luukku

Pikkuneiti päätti, että paimen aloittaa meidän joulukalenterimme tänä vuonna:

Taidenäyttelyä ja rokotusskabaa

Tänä vuonna ei ole ollut mitään suurta hinkua laittaa näyttelyitä pystyyn, mutta kun pyydettiin, niin jotain sentään aikaan sain.
Nokialainen vanhainkoti tarjoaa seinänsä kuukausittain vaihtuville taidenäyttelyille. (Mukava kulttuuritarjontaidea vanhuksille, eikö?) Töitäni oli siellä esillä pari vuotta sitten joulu-tammikuussa, ja nyt on siis "uusintakierros".
Etupäässä laitoinkin esille melko vanhoja töitä, kun ei seinään ripustettavaa ole tullut viime aikoina paljoa tehtyä, vaan enemmän noita pöytätason kollaasijuttuja, joita ei ole ajateltu näyttelykäyttöön.
Nämä maalaukseni laitoin ruokasaliin johtavalle käytävälle:
Tiloista on tosi vaikea ottaa millään lailla edustavia kuvia, koskapa ripustukset sijaitsevat etupäässä käytävien seinillä. Toisaalta eilen, kun näyttelyä pikipäin pistäydyimme pystyttämässä, paikalla oli runsaasti ruokailijoita ym. vanhuksia, joita en halunnut hämmentää kameran kanssa pyöriskelemällä.
Asuntosiipeen johtavan käytävän seinä tarjoaa aika rajun taustavärin:
Laitoin sinne esille noita kollaasitekniikalla toteutettuja lintudecosivuja, jotka isäntä ruuvasi kiinni vanerinpalaan. Ajattelin, että saavat olla esimerkki tuoreemmista tuotoksistani.
Näyttelyjulisteeseen laitoin kuvan talvisesta pinsiöläismaisemasta: Julisteen tunnelma on kyllä aika kaukana tuosta nyt ikkunasta avautuvasta näkymästä, mutta ehkä parempaa on luvassa, ainakin jossain vaiheessa!
Eilen rokotutimme esikoisemme ja kuopuksemme. Kuopus oli jo toipunut flunssastaan, mutta rokotekohan se oli syynä, vai mikä, että eilen oli taas lämpöä. Nyt tulee siis jo 7. päivä pois koulusta.
Toiseksi vanhin poikamme poti 6 päivää, ja yläasteikäisellä tuo määrä poissaolopäiviä vaikuttaa kyllä jo opetuksessa mukana pysymiseen. Varsinkin, kun on tuo jaksomuotoinen opetus, ja samat aineet toistuvat päivästä toiseen...
Autistiesikoisemme rokotus olikin "hupaisa" juttu:
Pohjustimme hyvin. Piirsin rokotustapahtumasta sarjakuvan, jota kertailimme kotona moneen kertaan. Leikkasin aiheesta myös lehtikuvia, joita katselimme yhdessä. Pikkuneiti rokotettiin ensin, kun ajattelimme, että poika saisi siitä rauhallisen mallin.
Mutta poikapa olisi halunnut rokottaa itse itseään :D. (Senhän tuo tekee esim. hiuksia leikattaessakin, yrittää tarttua saksiin ja sohia niillä itse. Leikkurilla "trimmeröinti" sujuu jonkinverran paremmin.)
Isäntä ja minä pidimme loppujen lopuksi pojan käsistä kiinni ja hän yritti potkia terkkaria pois. Poika valui toistuvasti "läpi käsien" tuolilta lattialle. Mutta terkkari oli reipas ja napakka, eikä luovuttanut, joten piikki pistettiin. Sen jälkeen poika olikin sitten kuin ei mitään olisi tapahtunut :D. Oli se aika skaba. Pikkuisen kanssahan se vielä menee, mutta 80-kiloisen kaverin käsittely on hieman työläämpää :D.
Seuraavan kerran, kun vastaava tilanne tulee, annan kyllä rauhoittavaa lääkettä ennen piikkiä. Terkkari, jolta varasin ajan, säikäytti minut sanomalla, että se on sitten omalla vastuulla, kun ei lääkityksen yhteensopivuutta rokotteen kanssa ole tutkittu. Eilinen terkka oli kuitenkin sitä mieltä, että vaaraa ei olisi ollut...

Vauvaonnea

Vanhempi kummityttöni synnytti viime viikonloppuna piskuisen poikavauvan. Neuloin terveisiksi Novita Woolista tämmöisen vauvamyssyn: Mallihan on tuttu klassikko, ja se löytyy sekä kerän vyötteestä (tosin painovirheisenä versiona) että Novita-lehden tämänvuotisesta Talvi-numerosta.
Tein pienimmän koon, eli 60-senttiselle. Muistan vielä hyvin, miten kaikki vaatteet olivat vauvalle liian suuria, kun synnytyslaitokselta kotiuduttiin, ne 60-senttisetkin. Mutta kovin nopsastihan nuo vauvat kasvavat!
Mukaan näkertämäni onnittelukortti löytyy täältä.

sunnuntai, marraskuu 29, 2009

Hoosianna!

- Ja hyvää adventinaikaa!
Seurakuntamme oli unohtanut (ihan oikeesti, niin minulle sanottiin!), että meidänkin paikalliskirkossa pitäisi viettää joku jumalanpalvelus adventtiaikana. Niinpä seuraava "kirkonmeno" on vasta aattoillan itse järjestämämme aattohartaus. Jo on aikoihin eletty, sanon minä!
Niinpä laulamme Hoosiannamme täällä kotosalla, minkä flunssaisista kurkuista lähtee.
Kyntteliköt kumminkin laitoimme ikkunalle (ja totesimme 2 rikkinäisiksi, joten uudet täytyy ostaa niiden tilalle).
Vettä sataa ulkona ihan kaatamalla ja tie on savivellinä. Autolla siellä on tosi vaikea kulkea, kun tie lilluu, ja kävellenkään se ei hirveästi innosta, kun kura lentää.
Mutta se adventin valohan syntyy kai sisältä päin, joten valitusvirret sikseen, ja hyvää joulunodotuksen aloitusta itse kullekin!

lauantai, marraskuu 28, 2009

Torstain pistelymaraton

... päivitetään vasta tässä ja nyt! Eli ryhdyin tuumasta toimeen ja toteuttamaan Cross Stitcher Goldin kansikuvassakin esiintyvää lumiukkojoulusukkaa. Tässä vaiheessa olin torstai-iltana klo 18: Ja 4 tunnin pistelyn - joka katkesi useampaan otteeseen, saunomisella, lasten päivällisen kokkaamisella ja lasten sänkyynpeittelyllä - tuloksena päädyin tähän: - Eli eipä kehumista :D. Mutta tuo tauoton pistelyaika on tämmöisessä perheessä - ja vielä flunssa-aikana - aika utopistinen haave. Eli olen siis tyytyväinen, kun olen jossain vaiheessa. Olisi kyllä tosi kiva saada tämä jouluksi valmiiksi, kun isännältä vielä puuttuu oma joulusukka. (Tosin minulta - ja koiralta - kans...)
Kuvion taustalle taidan kyllä jättää tuota kangasta näkyville, kun se on tuommoista käsinvärjättyä aidaa, kauniin "pilvikuvioista", eli käy lumipyryksi myös. Olisin kyllä tehnyt työn ihan valkoiselle pohjalle, mutten löytänytkään varastosta yhtään riittävän isoa valkoista kangaspalaa. Kun kuitenkin kirjontakankaita on suuri laatikollinen, päätin, että otan käyttöön tämän varastopalan, enkä lähde vasiten tilailemaan.

Nyt tulee kyllä pistelyhommien väliin pieni välipalaneulomus, kun kummityttö sai eilen poikavauvan, ja pienen onnittelukirjeen ajattelin postiin pistää, eli jotain pikkuneulomusta kortin oheen. Mitä nyt tänään ja huomenna ehdin valmiiksi saada...