tiistaina, heinäkuuta 01, 2008

Kukkii

Taas amarylliskin on nuppunsa aukaissut ja lupauksensa lunastanut:
En tiennyt olevani amarylliksen ystävä, ennen kuin sain - olisikohan ollut Vierpeukaloista pari vuotta sitten - kaupanpäällisinä pari sipulia. Nehän ovatkin helppohoitoisia ja kiitollisia kukkijoita!
Neidonruusu, joka käsittääkseni on juhannusruusun sukulaiskasvi, kukkii nyt täydeltä terältä. Juhannusruusut meillä ovatkin tänä vuonna olleet niin vaatimattomia, ettei niitä viitsi edes kuvata. Kun ne muutaman kukan avaavat, edelliset jo tippuvat ruskeina pois. Mitään yhtäaikaista kukkaloistoa niistä ei heru.
Albiinokurjenpolvet herättivät taannoin hämmästystäni, ks. Löytöjä luonnosta, postista ja kaapin kätköistä. Johtuneeko nyt sitten kesän säätyypistä vai maastosta, vai sattumastako vain, mutta noita vaaleakukkaisia kasveja tuntuu osuvan silmiin vallan runsaasti.
Metsäkurjenpolvi-artikkeli kyllä mainitsee, että kukka voi olla vaaleakin. Lila on yleensä Harakankellokin, mutta tämmöinen kalvakka yksilö tuolla tienposkessa kasvoi - vai onko kyse jostain muusta kellokukkalajista?Hiidenvirna ja niittynätkelmä ovat yleensä lila ja keltainen, mutta mikäs se tämä blondi yksilö sitten on? Onko sekin jokin muu laji?
Siankärsämöt sentään ovat tutusti valkoisia ja vaaleanpunaisia. Miksi muuten noin sievällä ja monikäyttöisellä (Yrttitietoa) kasvilla on tuommoinen nimi?
Tunkeehan tuo itsensä kukkapenkkiinkin, mutta pysyy sentään aika mukavasti kurissa kitkemällä. Ja varsinkin vaaleanpunainen versio on tosi kaunis perenna!
Ettei nyt vallan menisi luonnonkukkien ihasteluksi, otetaan pikkuisen jalostettuakin versiota kahden lajin kurjenpolvista kukkapenkissämme:
Ja sitten jotain ihan muuta...
Esikoisemme lähtee tänään reissaamaan kehitysvammaisten leirille. Tavoite olisi 9 päivää, mutta saapa nähdä. Joskus on palattu "maitojunalla" kotiin...
Poika sai parahiksi isältä "Tapsan Tahtien" mainospaidan:
Mies kun on kaupungilla töissä, ja aina laittamassa "tahtipaikkoja" kuntoon ennen tapahtumaa. Niinpä meille on noita paitoja siunaantunut. Pojalle ne ovat kyllä ihan hyviä, kun musta ynnä kirjava ovat parhaita ei-niin-puhtoiselle kaverille, joka, vaikka onkin jo lähes aikuinen, pyhkii kätensä paidanrintamuksiin niin ulkohommien kuin syömisenkin päälle. Tosin kehitystä kyllä tapahtuu koko ajan, mutta aikansa se ottaa.
Eilen tungin C5-kirjekuoreen "Roppakaupalla askarteluiloa" -vaihtoa varten tämmöisen "saaliin" Nirpulle (Nirpun tekeleitä):
Ideana oli tunkea kuori niin täyteen korttiaskartelumatskua, kun mahdollista. Itse asiassa tunkeminen oli yllättävän hauskaa puuhaa! Mukavaa tehdä välillä jotain puhtaan primitiivisesti, heh. Toivottavasti matskusta on Nirpulle iloa!
Fufoilublogikin on saanut jatkoaikaa, kun muiltakin kuin minulta jäi fufoja kesken. Kiva! Jospa vielä onnistuisin löytämään sen tumpuntekeleen, josta ei tällä hetkellä ole todisteena kuin valokuva (ks. Vappuhametta ja muuta "valmistuvaa").

2 kommenttia:

Malwis kirjoitti...

Sinoot kyllä vallan touhukas ja energinen. Ihana blogi muutenkin! ♥

nirppu kirjoitti...

Kiitos kuoresta : ) Kyllä olitkin saanut tungettua pieneen kuoreen paljon tavaraa. Ihan nolottaa, kun omaani en saanut noin paljon mahdutettua.... Käyttöön tulee kaikki. Osan neiti jo omi itselleen : )