Valmista ja puolivalmista

Eilen käynnistin myös työhuoneestaluopumisprojektin. Tyttö ikävöi niin kovasti takaisin omaan huoneeseensa. Siinäpä on ruljanssi! Ensin kangaspuut kuistilta yläkerran aulaan, sitten muut "harrastukseni" tytön huoneesta kuistille ja yläkertaan, lasten pleikkaripelijutut ja kirjahylly pois kangaspuiden tieltä, tytön tavarat alas, ylimääräinen sohva ylös... Voipi siinä mennä viikko jos toinenkin!
Tässä murheellisen näköiset kangaspuut ilman lointa, välittäjät lerpallaan:
Tuli nuoruudessa tehtyä kanavatyötekniikalla tämmöinen villalankamatto:

Värimaailma on sitä, mitä se oli siihen aikaan; punainen ja musta olivat suosikkejani. Matto vetää erinomaisen hyvin roskia puoleensa, ja työhuoneeni lattialla se on kerännyt mainittavan määrän langanpätkiä, paperisilppua ja koirankarvoja. Kaipaa perusteellista puhdistusta ennen kuin voi laittaa tytön lattialle, mutta saakoon sen, kun siitä tykkää!

Sain sitten viimein tuon jämälankatunikanikin valmiiksi:

Tietysti mallihenkilö saisi olla vähän sutjakampi, eikä sillä tarvitsisi olla verkkareita jalassa, mutta eihän tässä missikisoissa olla! Topin vaihtumista tunikaksi voit kurkata Taas uusia suunnitelmia, Otetaan, mitä on ja... ja "Ei tullut takkia..." -linkeistä.

Ensinhän tästä tosiaan piti tulla hihaton, poolokauluksinen paita. Kun helmaresori oli valmis, käänsinkin työn toisin päin, eli jatkoin helman suuntaan. Helman jälkeen tein yläosan. Olen ihan tyytyväinen lopputulokseen. Hihaton poolo täytyy tehdä sitten joskus toiste.

Pitkästä aikaa aloitin uuden ristipistonkin:

Kyllä on sitten vaikeaa ommella tuo DMC:n metallilanka! Yksi säie koostuu kahdesta ohuemmasta, eli muliinilangan tyyppisessä dokassa on 12 säiettä. Ommellessa lanka kuluu ja menee lenkille, kiristyy epätasaisesti ja menee solmuun. Taidan kumminkin taistella tuon kehyksenkin samalla langalla. Siitä tulisi sen verran jännän näköinen, että voisi kehitellä siitä jotain tilkkutyön keskukseksi. Täytyy vain malttaa ottaa tarpeeksi pieni pätkä lankaa kerralla! (Nimim. "Ahne ja hätäinen")

En olisi muuten ikinä uskonut, mutta tuo lankaleikkuri on tosi kätevä työväline:

Ensin pidin sitä ihan turhakkeena, mutta eiväthän ne sakset aina sovi mukaan, kun ei niitä viitsi taskussakaan pitää. Nyt säästyvät hampaat, kun ei tule yritettyä niillä lankaa katkaista. Ompelija-isotädiltä meni hammas, kun hän aina sillä lankoja katkaisi.