perjantaina, lokakuuta 28, 2011

Muistojenpussitusta - ja höh-lehti

Melkein sydän verta vuotaen raivasin tänään tilaa varastohyllyille ja laitoin lasten vauva-aikaisia vaatteita roskikseen/kierrätykseen. Olen lastannut hyllylle paljon tavaraa, joista olen ajatellut, että "sitten joskus" niille keksin jotain erinomaisen luovaa uusiokäyttöä. Realismipiikin iskettyä on pian hankkiuduttava niistä eroon, ennen kuin nostalgia taas vie voiton :D.

Mutta vaikkei näitä vaatteita kohta enää olisikaan, jääpähän kuvia kumminkin:Tuon muumipaidan neuloin esikoiselle, eli n. 20 v. sitten. Tein sen pääosin halvasta, mutta kutittamattomasta viskoosilangasta, joka rutkahti ja nukkaantui aikaa myöten, mutta kyllä se kovassa käytössä ehti ollakin!
Kuriositeettina mainittakoon, että Myyn hiukset ja rusetti sekä Muumin silmät ovat samettilankaa... Leuan alle sijoittuneesta nappilistasta näkyy, että poika pureskeli ja imeskeli pienenä kaikki paidankaulukset (ja usein hihansuutkin) ihan hapsuiksi.
Keskimmäisen, sarkamaisen collegetakin, ompelin myös esikoiselle. Se on tosiaan aika pieni, yksivuotiaan kokoa, mutta näytti silloin aika makeelta pojan päällä. Ja lyhyenä pusakkamallina oli näppärä turvaistuimessa ja rattaissa istuessa.
Oikeanpuoleisen "Batman-paidan" neuloin toiseksi vanhemmalle pojalle, eli senkin tekemisestä on jo melkein 17 v. Lanka on jotain puuvilla-viskoosisekoitetta. Pesussa se ajan myötä venahti hassun leveäksi, mutta kyllä sekin oli aikoinaan mieluinen - ei vähiten aiheensa vuoksi - ja siksi kovassa käytössä!
Nämä on kyllä sikäli mukava laittaa menemään, että näitä on ainakin käytetty! Myöhemmin olen tehnyt monia neuleita, jotka eivät ole kuin käväisseet lasten päällä. Tulevat vanhemmiten krantummiksi ja kasvavat toisaalta niin hurjaa vauhtia teini-ikään tullessaan. Villasukat ovat melkein ainoa varma nakki; ne käytetään aina loppuun.

Alkuviikko meni mulla niin mukavasti kaikkine ihanine posteineen, että pitihän se arvata, että jossain vaiheessa tulee takapakkiakin.
Eilen nettiyhteytemme kieltäytyi totaalisesti toimimasta. Modeemissa paloi ADSL-valo, eli se yhteys oli, mutta "Internet"-valo ei palanut.
Sain jonotella Saunalahden vikailmoituspalveluun parisenkymmentä minuuttia (jonotusaika on tietysti maksullinen, vaikka asiakaspalvelija vakuutti, ettei se meidän puhelinpaketilla kalliiksi tule - hmm.) Sain jokatapauksessa vikailmoituksen eteenpäin, vähän puolenpäivän jälkeen. Kone kehotettiin pitämään päällä niin kauan kuin korjaus kestää.
Ja kestihän se.
Aamulla vihdoin "Internet"-valokin paloi, ja yhteys pelittää. Eli koko yön tietsikka humisi tässä meidän sängyn vieressä. Kylläpäs se pitääkin kovaa ääntä, kun talo on muuten hiljainen...

Ja sitten se höh-lehti. Eipä tästä nimittäin voi paljon muuta sanoa, pari näyteaukeamaa:Ja kyseessähän on Kauneimmat Käsityöt -lehden tänään saapunut marras-joulukuun numero. Siinä on jotain kymmenkunta valkoista sivua, joissa on vähän "haamutekstiä", eli on aavistettavissa, että jotain siinä pitäisi lukea, muttei harmainta hajuakaan, mitä.
Reklamaatio lähti liikkeelle saman tien.
Eipä tuo lehti niin tilaamisen arvoinen ole muutenkaan, joten eiköhän saa jäädä tämän tilausjakson jälkeen kokonaan tulematta.

Sää on tasaisen harmaa. Kävimme Patskun kanssa kurakelilenkillä, sataa tihuutteli pikkuhiljaa koko matkan. Kotiuduttuamme avasin radion. Siellä meteorologi oli juuri sanomassa, että päivä on koko maassa harmaa, mutta poutainen. Illansuussa vasta tulee sadekuuroja. Hmm, missähän me mahdetaan asua, kun täällä on satanut koko päivän? :D

Mutta: sadesäähän on tunnetusti hyvä syy pysyä sisällä käsitöiden parissa ;).
Mukavaa viikonvaihdetta!

18 kommenttia:

Saara kirjoitti...

Suloisia muistoja. :) Jää tosiaan onneksi ne kuvat katseltaviksi.
20 min jonotus kuulostaa vielä "siedettävältä", joskus on mennyt tuplasti. Kallista lystiä...
Olet ollut nopea samplerin kanssa!

Anneli kirjoitti...

Ihania paitoja.
Minäkin tein lapsille paljon kuvapaitoja, kun olivat pieniä.
Ja tuota lehteä minulle tarjottiin. Onneksi en tilannut :)

Maria kirjoitti...

Tuo muistojen vaatteiden raivaus on kyllä vaikeaa. Minun pitäisi samaan ryhtyä..
Hyvää viikonloppua!

Villiviini kirjoitti...

En yhtään ihmettele, vaikket ole noita ihanuuksia raaskinut aikaisemmin hävittääkään. - Sama lehti tuli tänään meillekin, mutta sinänsä priimana. Ajatukset kulkivat samaa rataa: ei yhtäkään työtä, mikä kiinnostaisi.

Kirsti kirjoitti...

Tänään on ollut pimeä päivä.
Hienoa kun olet saanut laitettua pois aikansa elänyttä tavaraa. Se homma on välillä todella sydäntä raastavaa ja siten hurjan raskasta työtä. Minulla on aina mahdoton aloituskynnys tuota työtä kohtaan. Olen ajatellut oikeesti, että mulla on jokin vika aivoissa, jokin toiminnanohjauksen säätely pielessä pahasti.
Varmasti saat uuden lehden, mutta on ollut todella tylsää huomata vastasaadun uuden lehden olevan tyhjää täynnä. Itse olen tykännyt Kauneimmat Käsityö -lehdestä, koska siitä saattaa löytää hyviäkin virkkausmalleja.

KristiinaS kirjoitti...

Muumipuseroita oon tehny kaksi ja kovassa käytössä nekin kuulemma on olleet. Lapset tykkää hahmoista, on se sitten batman tai hiiri.
Ihanan laatikon ja nappisaaliin olet saanut, isot näyttäis olevan tammea.

Ninnu kirjoitti...

Suloisia puseroita! Minunkin on vaikeaa joskus luopua vanhoista vaatteista ym vaikka niillä ei tekisikään mitään. Onneksi tosiaan valokuvat jäävät muistoiksi.

kisa kirjoitti...

Ihania muistoja! Ja tuo muumi pusero on suloinen :)

Raija/A kirjoitti...

Muistojen aarreaitta on tärkeä ja tarpeelinen.

ellu kirjoitti...

Kivoja puseroita!
Itsellä on myös vielä joitakin lapsille neulomiani puseroita tallessa, vaikka suuren osan laitoinkin jo kierrätykseen toissa kesän ullakon siivousurakan aikana.
Niissä on niin paljon muistoja.
Tuo sinun saama lehtesi on kyllä Tähän Halloween-aikaan sopiva. Haamutekijöiden aikaansaannosko??
Nappilaatikko nappeineen, vau ihana!

Virpi kirjoitti...

Jaahas, saa nähdä onnistuuko kommentointi. Monen monituisessa blogissa taas tulee kommentti, että minulla ei ole lupa kommentoida - höh.

Noihin paitoihin liittyy varmasti paljon ihania muistoja ja sitten kun vielä ovat itsetehtyjä. Mulla tekee tiukkaa jo joidenkin kaupasta ostettujen vaatteiden laitto kiertoon =D. Mutta toisaalta lohduttaa ajatus, että ehkä niistä on iloa vielä muille ja parempihan se on että ovat siinä käytössä mihin ne on tarkoitettu kuin kaapin perukoilla.

Ritu kirjoitti...

Suloisia ihania muistoja :) Ehdottomasti kannatti ainakin valokuvata, jos et enää muuten säilytä. Niin se aika kuluu...

- H - kirjoitti...

Kauniita paitoja. Minun pitäisi myöskin harventaa tuota lastenvaatevarastoa pieneksi jääneistä, vaikka minulla vanhimmat eivät kyllä ole vielä vuosikymmeniä vanhoja :)

Emma kirjoitti...

Kaikkia ihanuuksia täällä taas valmistunut ja kiva katsella noita "arkistoon" meneviä. :)

Amalia kirjoitti...

On se vaan kumma, miten tuo aika vierähtää. Joka asiasta alkaa olla vähintään tuo 20 vuotta.

Asiasta viidenteen. Ootko tehnyt kirjan päällisä?? Mulla on ongelma miten saan pussitettua nätisti.

"pappi puikoissa" kirjoitti...

Amalia: tämmöiset olen tehnyt. Kokemus opetti ainakin: tärkeää on tehdä riittävän kapeat saumat, viistota kulmia reilusti ja jättää kirjanselkämykselle tarpeeksi taittovaraa.

Virpi kirjoitti...

Ihana paitakokoelma. Ymmärrän hyvin, kuinka vaikeaa on heittää aarteita pois tai antaa edes jollekin toiselle. Kaikkea ei voi kuitenkaan säästää, onneksi on ne valokuvat.

Ja höh mikä lehti tosiaan. Onkohan painokone mokannut useammankin yksilön....

Ninnu kirjoitti...

KIITOS!!! kovasti ihanasta postista, jonka sain tänään!! Olen otettu. Hieno saksikotelo ja suloisen suloinen koirakoriste!