Kyselenpä vielä

... teiltä viisaammilta, että tuleeko se Lehtipisteen "newsletter", jos ko. haun mukaan Nokialta ei saa lainkaan ostaa ko. lehteä? (Ja kuitenkin se lehti välillä Nokian S-Marketista löytyy.)
Kun laittaa hakuosoitteeksi Pinsiön postinron tai Nokian kaupungin nimen, niin Cross Stitch Goldia ei löydy hakutuloksista ollenkaan. Tuleeko "newsletter" (ilmoitus ilmestymisestä) silti s-postiin? (Vaikka selviäähän se kohta muutenkin, kunhan maltan odottaa: laitoin pyynnön sinne tuossa viikolla.)

Cross Stitcher ja Cross Stitch Collectionhan minulle tuleekin laatikkoon kannettuna, joten niiden suhteen ei ole valittamista. (Enää, kunhan sain tilauksen pelaamaan. CS Collectionin kanssahan kesti tosiaan puolisen vuotta maksusta ennen kuin sain ensimmäisen lehden käsiini.)

Suomenmyyntiaika taitaa tosiaan niillä Lehtipisteen sivuilla näkyä, ja se tietysti helpottaa asiaa, jos vain saa sen myyntiaikailmoituksen vielä s-postiin.

Onhan se vähän rasittavaa asua täällä "käpykylässä", mutta tietysti palveluiden puute korvautuu sitten muilla hyvillä puolilla, kuten luonnonrauhalla :).

Varmaan monia ihmetyttää, että mitä minä tässä näiden asioiden kanssa takkuilen, kun ei Tampereellekaan ole kuin parinkymmenen km:n matka. Mutta kun minulla ei ole autoa käytössä (perheemme ainoa auto on kuorma-autoksi rekisteröity, eli minä en sitä saa ajaa), ja isäntä tekee todella pitkää työpäivää, niin en hennoisi häntä ruveta iltamyöhällä patistamaan, että lähdetääs nyt vähän shoppailemaan emännälle kässylehtiä :D.

Muuten, ainoa ihan kodin lähettyville ulottuva palvelukin on Nokian kaupungin säästöjen myötä heikennetty. Kirjastoauto tulee nimittäin enää vain joka toinen viikko, ja silloinkin niin aikaisin, että lapset ovat koulussa, eli minä olen ainoa, joka meidän pysäkiltä autoon nousee. Se on kyllä suuri vahinko, sillä pelkäänpä, että käyttäjien väheneminen tulkitaan kohta kaupungin puolelta kiinnostuksen lopahtamiseksi. Kuitenkin koululaiset (meiltä ja muista perheistä) kävisivät autolla, jos siihen ehtisivät...
Hämeenkyrön kirjastoauto pysähtyy kyllä koululla, mutta jos lapset lainaavat sieltä, joutuvat sitten raahaamaan kirjaston kirjat koulurepussa - muiden kirjojen ohella - 3 km koulusta kotiin. Vaikka matka ei ihan tuhottoman pitkä olekaan, niin reppu on jo pelkistä koulukirjoista niin painava (puhumattakaan luistimista yms.), että ei voi kohtuudella olettaa pienten sinne enempää lastaavan. Ja lukeminen kun on yksi parhaista harrastuksista, sentään (käsitöiden ohella ;).)
Mutta suurin huolihan noiden palveluiden suhteen minulla on ensi lukuvuodesta. Toiseksi vanhin poika kun alkaa käydä lukiota, ja täältä ei kulje minkäänlaista julkista kulkuneuvoa mihinkään. Kaupunki päätti vuosi sitten, että lukiolaisten taksikyytejäkään ei sitten enää makseta. Niinpä poika on isännän kuljetusten varassa.
Joka tapauksessa se tietää sitä, että isännän pitää sovitella työaikojaan pojan lukujärjestyksen mukaan. Suunnitelmissa on kyllä ostaa minullekin joku pieni autonkippana, jolla voisin silloin tällöin poikaa kuskata. Jos siis uskallan autonrattiin. En nimittäin ole vuosiin uskaltanut ajaa. Kun sain vuosia sitten rytmihäiriökohtauksen, joka vei tajun, sain samalla silloin myös muutaman kuukauden ajokiellon. Vaikkei kohtaus ole niin pahana uusinutkaan, en tiedä, pystynkö ylittämään pelkokynnyksen. Kohtauksen hurjin puoli kun oli, että se tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta: ensin voimakkaana heikotuksena, ja se heikotus sitten sekoitti pään (ilmeisesti aivot eivät oikein saaneet happea) niin, että jos olisin ollut auton ratissa, en välttämättä olisi osannut toimia asiaankuuluvalla tavalla. (Eli menemällä tiensivuun.)
Jatkuvasti kun saa lukea liikenneonnettomuuksista, jotka johtuvat sairauskohtauksista, niin paneehan se miettimään...

Tästäpä tulikin tylsä, ongelmakeskeinen ja kuvaton postaus, mitä pahoittelen :).