Tulipa taas poikettua

- kirjakaupassa:

 Neule- ja virkkauslukemista ja "sitten jotain ihan muuta", Klingeä ja Kingiä.
Pitkään aikaan ei ole "neulotuttanut", mutta josko näiden vintage-ohjeiden kanssa innostuisi, saas nähdä.

HAED on kasvanut viikonloppuna vähäsen, miehenpuolen siivet erottuvat jo:

Vaan tänäänpä on pureuduttava vaihtoon, että ehtii saada valmiiksi. Idea tuli "jo" (eli hitaanpuoleisesti), ja sehän on aina puoli voittoa. Pistelyaiheita on kiva keksiä, mutta viimeistely tahtoo aina tuottaa vähän päänvaivaa, kun olis kiva keksiä jotain uutta... Nyt kuitenkin osui silmiin mielestäni juuri oikeanlainen pistelykangas, niin tarkoitukseensa kuin vastaanottajallekin, joten eiköhän nyt lähde Lyyti kirjottaan - ei kun pisteleen.
Aurinkoiset kelit senkun jatkuvat vielä toistaiseksi. Potkukelkka luistaa niin, ettei meinaa piski perässä pysyä.

Naamakirjan puolelle jo kirjoittelinkin, että poikkesimme eilen kyläkirkkomme messussa, esikoinen ja minä. (Isäntä suntioi jälleen.)
Pastori ja kanttori olivat vierailijoita naapurisrk:n puolelta. Niinpä vain olivat molemmat eksyneet kyläämme tullessaan. Kanttori tuli tosin ovesta sisään ihan tasalta, mutta pastori oli siinä vaiheessa vielä Nokian keskustassa (jonne ei siis pitänyt ajella lainkaan), mutta löysi sitten pienen opastuksen turvin vartissa perille.
Mitäs, kanttori oli ammattitaitoinen ja laulatti meillä virsiä odotteluajan, ja sehän oli ihan mukavaa.
Mutta kyllä maar perinteinen paperikartta sentään on poikaa, navigaattoriin verrattuna. Eivät ne koneet tänne maalle näytä osaavan. Ei ole ensimmäinen kerta, että opastavat ihan "metsään", eli kaupungin keskustaan...