Enkös minä sitä sanonut, että taistelin kahden vaiheilla ostaako vai eikö ostaa houkutteleva ammumalli. Kun sitten tuo yksi samplerin värisävy loppui kesken, pidin sitä ikään kuin johdatuksena, ja ostin samaan tilaukseen sen himoitsemani lehmämallin myös:
Se on aika pieni, joten kyllä se vielä varastooni mahtuu :D.Ja tuli sieltä sitten pari lehteäkin tilattua, muun muassa. Ja luulenpa, että lähitulevaisuudessa posti tuo lehtiä lisää. On niin paljon pistelylehtiä, joista tekisi mieli kerätä joka numero...
Nyt nuo samplerit vetävät puoleensa ihan mahdottomasti - niiden mallit, ja myös niiden historian tutkailu. Saas nähdä, kuinka kauan se innostus kantaa.
Toisaalta tuo toisen lehden kannessa oleva joulusukka muistuttaa, että minulla on yksi ihana joulusukkapistelykin edelleen kesken.
Ja siitä puolestaan juolahti mieleen kaunis kardinaalilintu, ah, niin epäsuomalainen, mutta jostain syystä kiehtova. Josta aiheesta myös löytyy pussinpohjalta vielä keskeneräinen pistely...
Mutta ammuista vielä: Olenkin joskus kertonut, että meillä oli mummulassa - jossa pikkutyttönä asuin - aina pari lehmää. Muistan Pulmun, tyttärensä Puikin ja sen tyttären Pipsan. Kaikki olivat noita samanlaisia ruskeita lehmiä kuin tuossa samplerissani, mutta sarvettomia.
Tykkäsin kovasti lehmien lempeydestä ja tyyneydestä - poikkeuksena kevään ensimmäisen niityllepääsemisen hetkellinen villiintyminen.
Täällä Pinsiössä ei enää isommin lehmiin törmää, jos ei hirvilehmiä lasketa. Hevosia on tosi monella tilalla, joillakin pari, joillakin reilusti enemmän. Kanoja ja lampaita on joillakin, kotitarpeiksi, ja kissoja ja koiria, tietysti.
Minulla on lämmin lehmämuisto lapsuudesta, kun sain postista uuden Aku Ankan, ja kävin sitä lukemassa lehmille. Seisoin navetassa, heinien päällä, kun lehmät söivät, ja minusta lehmät kuuntelivat Akkaria hyvin tarkkaavaisesti. Joku taisi sitä maistaakin... Tiedä, vaikka tuo olisi ollut aikoinaan ammatinvalintani käännekohta :D.
11 kommenttia:
Molemmat lehmät on kivoja. Tuosta lehmäsamplerista tulee varmaan aikas upea kokonaisuus. Niin, ammut on kivojamja lehmän viisas katse vertaansa vailla! En tiedä omasta lehmäpistelystäni, että miyen sen viimeistelisin. Tyynyjä on jouluksi jo aika monta. Taulu tuntuu turhan helpolta vaihtoehdolta. Ja kuitenkin haluaisin Christmas Bellet näkösälle kodissamme joulun aikaan... Ideoita?
Ps. Kirppiskeikka oli kiva tietty, mutta ei oikein tällä kertaa löytynyt mitään... No, pari Sarviksen kannellista rasiaa, jotka tietty oli löytö.
Minuakin alkoi tuo uusi ammu-malli himottaa, kaveriksi ensimmäiselle ammulle. Mistähän sen löytäisin? Lähdenkin heti etsimään.
Vaikka varmaan aika erilaisia ollaan muuten, niin meillä menee eläinten suhteen aatokset yhteen: Kaksi lempieläintäni ovat koira ja lehmä :-). Tosin kyllä tyykkään sitten muistakin, mutta nuo ovat lähinnä sydäntäni :-).
Olen katsellut myös tuota samaista ristipistomallia, mutta olen pidätellyt itseäni, kun Vera the mouse, tarjotinkannattimet ym ovat vielä reippaasti kesken...
Aivan täällä huokailen kun lehmä-sampleri on niin kaunis...Tammikuussa minäkin siis aloitan omani.
Olen aina tykännyt pikkulinnuista ja amerikkalaisissa malleissa vilahtelevat punaiset kardinaalit,söpöt punarinnat ja hiukean siniset talvilinnut ,joiden nimeä en edes tiedä ovat kaikki niin kauniita :)
Minä olen ollut navettahommissa anoppilassa ,lypsää en kyllä osaa :)
Ristipistolehtiä,malleja ja kittejä
voi ostaa milloin vain,se tekee päivästä aina erityisen kun tietää että arki askareiden jälkeen voi lukea uutta lehteä.
Justiin tytön kanssa totesin että molemilla on mun "aarrearkussa" malleja joiden pelkkä katseleminen tekee hyvän mielen..
:) :)
Jukra, kai munkin pitää ainakin yksi sampleri joskus itselleni tehdä. Ainakin kuume nousee kun näitä kuvia katselee.
Minäkin pidän lehmistä. Olin kerran ex-pikaystävän kanssa maatalousnäyttelyssä. Tai oikeastaan koko exän perheen kanssa. Rapsuttelin ammuja niin innostuneesti etteivät meinanneet huolia minua autoon kotimatkalla koska haju kuulemma tarttui.... Mun mielestä hevoset ja lehmät haisee hyvälle. Bensat ja muuta vastaavat kemikaalit haisee kauheelle, mutta tälläiset luonnon omat hajut on hyviä.
Niin ja unohdin sanoa, että ihan olet notkeassa kunnossa (viitaten edellisen postauksen kuviin...;))
Ihana lehmämuisto!! :-)
Komea lehmä tuli... Ja ihania nuo keskeneräiset lintujutut!
Mullakin on kivoja lehmämuistoja; Muutin maatilalle 12-vuotiaana, ja kulttuurishokista toipumiseen auttoivat navettakissat ja ihanat pienet vasikat. :)
Kivoja ostoksia, itsekin höllyytin vähän kukkaronnyörejä tällä viikolla!
Teetkö muuten ihan ohjeen suositusväreillä tuota sampleria?
Uskon, että sinun Aku Ankkojen lukemisesi lehmille vaikutti niiden vointiin positiivisesti!
Kiva nähdä sinun töitäsi!
Aika vähän siellä oli lehmiä silloinkin, kun minä 70-luvulla asuin. Naapurikin luopui melkein heti muutettuamme niistä, koska ne ovat kuitenkin vanhoille ihmisille aika raskaita hoitaa. Vaan nyt meillä on lähimmät lehmät noin 1.6 km päässä, ihan kunnan keskustassa.
Kauniita nuo sinun uudet ristipistohankintasi.
Kyllä tuo sampleri on upea, niin kaunis! Miten nuo lehmät alkoi nyt munkin silmää viehättämään, aina jotain uutta mistä innostuu. Lanarten lehmät näyttää nyt erityisen kivoilta.
Lähetä kommentti