keskiviikkona, joulukuuta 01, 2010

Kalentereita kerrakseen

Isäntä osti lapsille heidän toivomuksestaan suklaajoulukalenterit. Osti Fazerin, kun kai ajatteli, että on sitten varmasti hyvää suklaata. Mutta pöh, siinähän on pelkät suklaat vain, ja kun nami on syöty, jäljelle jää ruskea kuoppa...
Onneksi minun joulukalenterissani on kuva (ja värssy :)).
Tänään sain avata myös ekan pikkuruisen luukun postikorttikokoisesta kalenterista, jonka Salainen Ystäväni lähetti. Mutta sitä en näytä, kun samanlaisia kalentereita on ehkä teilläkin :).
Sen sijaan en malta olla esittelemättä Hesarin sunnuntaisivuilla julkaistua, yksinkertaisen nerokasta joulukalenteria:
Lehden sivu taitetaan vain kahtia ja ripustetaan vaatehenkariin, ja sitten alareunasta leikataan joka päivä "luukku" pois, jolloin takimmainen kuva paljastuu. Tätä täytyisi itsekin joskus soveltaa!
Tässä kuussa joudun heittämään huokaisten hyvästit myös ihanalle Martta Wendelin -kalenterille:
Tätä tulee kyllä ikävä, eikä ole tullut etsittyä uutta samanaiheista tilalle. Wendelinin kuvat ovat niin herkkiä, niitä katsellessa tulee rauhallinen ja kotoisa olo. (Kuvat pääsevät toki jatkokäyttöön!)
Tänään olen jatkanut pieniä, simppeleitä, kirkkaanvärisiä jouluompeluksia:Ja illalla pitää vielä katsoa telkkarin joulukalenterista Tonttu Toljanterin toilauksia.
Kaipaan kyllä myös The Joulukalenteria, joka tuli uusintana - olikohan se pari vuotta sitten? Se saisi tulla minun puolestani vaikka joka adventtiaika...
Tontuista tuli mieleeni eilen kuultu juttu: Yksi tuttu oli pelännyt pienenä saunatonttuja. Kun häneltä kysyttiin, mimmoinen se saunatonttu sitten on, poika vastasi:
"Samanlainen kuin tavallinen tonttu, mutta pikkasen pienempi."

7 kommenttia:

Amalia kirjoitti...

Ajattele, mun äidillä oli kaikki Wendelinin kortit ja mä oon saanut leikkiä, eli leikellä ne. Kyl oon joskus aatellu, että kaikkea se pula-aika teettää :( Kiva toi sun värssy kalenteri. Paljon kivempi, kun joku suklaa juttu. Sillon, kun mä olin lapsi, niin sellai hilekalenteri olin kaikkein upein. Voi niitä aikoja :)

Pami kirjoitti...

Tuollaiset "jippojuttu" -kalenterit ovat paljon mukavampia kuin suklaakalenterit. Minullakin oli joskus oma kalenteri, lapsille tuli ostettua niin kauan suklaakalenterit ennen kuin hokasin, että nehän syö kaikki suklaat heti samantien! Olivat silloin jo pitkälti toisellakymmenellä :-)

Mari kirjoitti...

Moninkertainen kiitos sinulle ihana piristäjäni :). Niin kivat neljä kuukautta on nyt takana, mutta 23 yllätystä sinulta odottaa vielä. Ihan huippukiva päätös tälle vaihdolle, toisaalta jouluun asti saan vielä yllätyksiä. :).

Anneli kirjoitti...

Minäkin tykkään noista Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun kalentereista. Niissä on niin ihania kuvia :)

Ritu kirjoitti...

Tosi kiva lukea näitä sun juttuja, kun jaksat kirjoitella. Hauska tuo Hesarin idea,mitähän oppilaat sanoisivat, jos ehdottaisi heille tuollaista kalenteria :) Varmaan viis-kutosella olisi ihan metka, mutta ei vissiin pienemmillä. Mun kolmoset olivat tänään ihan täpinöissään, kun arvottiin, kuka saa avata eka pussukan.

Ulla kirjoitti...

Tänään näin Prismassa uusia Martta Wendelinin kalentereita. Ostin itselleni Marjolein Bastinin kalenterin, nyt jo kolmantena vuonna peräkkäin.

Lukutikku kirjoitti...

Hei
Hesarin kalenteri on minullakin menossa. Muita ei nyt olekaan.
Ja kiva kuulla, että joku muukin kaipaa The Joulukalenteria. Se on meidän perheen kestosuosikki. Otin sen kerran nauhalle, vain yksi osa jäi puuttumaan. Kun tytär tuli vuoden vaihdosta Meksikosta, hän keskellä kesää ensimmäiseksi katsoi läpi kaikki The Joulukalenterit ja oloutui sillä tavalla takaisin maahan ja kieleen.