maanantaina, joulukuuta 21, 2009

Nämä eivät sitten ole minun "ahkerointini" tulosta :D

Kotimme piparkakkutalo on perinteisesti anopin valmistama: (Anoppi ei pidä ollenkaan vihreästä, mutta on näemmä oppinut jo antamaan jonkin verran periksi minun suhteeni ;D.)
Ja mitäpäs minä villasukkiakaan enimmälti neuloskelemaan, kun appiukkokin osaa. Nämä tulivat meidän perheen isommalle miesväelle:Että on vähän niinkuin semmoinen käsillätekemisen kulttuuri meidän molempien suvussa, niin isännän kuin minun. Molemmat olemme kotoa oppineet, että niin paljon tehdään ja korjataan itse kuin suinkin osataan. Näin kierrätyksen ollessa muotia se onkin erinomaisen passeli perintö, ja sitä yritämme parhaan kykymme mukaan siirtää lapsillemmekin. Että jos ei sitä aineellista perintöä välttämättä niin paljoa olisikaan, jospa sitä henkistä pääomaa kumminkin?

4 kommenttia:

Riitta kirjoitti...

Lämpimät kiitokset sinulle IHASTUTTAVASTA kortista !!! Siinä on niin paljon kaikkea ihanaa. Huomenna meillä on vielä aamulla kirkko ja sitten lomalle :) Jouluisin terveisin Ritu

Päivi kirjoitti...

Tärkeämpää se henkinen perintö mielestäni onkin. Piparitalojen teko ei ole myöskään minun juttuni.

Mari kirjoitti...

Luulen,e ttä se on se paras perintö, minkä voi jättää :)
Hyvää Joulua :)

Pitsihame kirjoitti...

Ihania käsitöitä!
Tykkään kovasti seimestänne!
Vanhemmiltani minäkin olen perinyt käsityötaitoni. Nuoruudessani esimerkiksi valmistin itselleni villakangastakeista lähtien kaikki itse. Silloin materiaalikustannukset olivat edullisempia suhteessa tähän päivään.
Joululahjahysteriaan en ole koskaan haksahtanut;))