Mutta hämärähän meillä on sisällä näin talvisella, joten eipä tuosta taida paljon selvää saada... Nyt päivänäöllä, ja pojan istuessa koulunpenkillä, kävin ripustamassa vaatteen lähimetsikköön:
Vähän on vielä paidassa kasvunvaraa, niinkuin tuppaa aina olemaan näissä minun tekemissäni lastenvaatteissa. Tämä on kutakuinkin kokoa 150 cm.Paita on mukailtu Novita Syksy 2009 -lehden mallista nro 59. Lanka on ikivanhaa samettilankaa, jota ihan varmasti ei saa enää mistään. Paidan tekemisen pääpontimena olikin, että sain laatikossa pyörineet kerät käyttöön.
Nyt tuolla muovipussissa luurailee iso kasa Puro-lankaa. Minä kun pyysin isännän ostamaan sitä, kun se oli tarjouksessa. Pyysin muistaakseni kuutta kerää, mutta isäntä kun ei ymmärtänyt noista kirjavista langoista sen kummemmin, niin osti kyllä 6 kerää, mutta 4 eri sävyä ("Jaa, oliko niissä jotain värierojakin?") Niinpä minun täytyi passittaa isäntä ostamaan seuraavana päivänä vielä muutama lisäkerä, että sain edes jotain sävyä tolkullisen määrän. Nyt tässä vain mietiskelen, mitä siitä ryhtyisin tekemään...
3 kommenttia:
Komea paita! :)
Heh, mua alkoi naurattaa tuo, että miehesi ei hoksannut Purossa olevan eri värejäkin... ;) Välillä tuntuu, että miesten värisilmä on juuri ja juuri harjaantunut erottamaan mustan ja valkoisen toisistaan. ;)
Paita on komea ja kyllä miekkonen pian kasvaa nutun mittoihin. Näin kyllä minullekin aina käy, tulee itselle liian suurta ellei tule liian pientä.
Siitä tuli kiva!
Lähetä kommentti