Reissuamista

Kiitokset kauniista kommenteista eiliseen postaukseen :).
Tänään olikin sitten ohjelmassa jotain ihan muuta kuin käsitöitä.
Pikkuneiti kävi aamulla 8:lta hammashoitajalla: huomenna hän saa raudat suuhun. Sittenpä saadaan tytölle tasainen hammasrivi, toisin kuin äidillään on. (Kuten hammaslääkärikin katsoi vuosi sitten asiakseen huomauttaa, ja minä en unohda... ;D )
Seuraavaksi pakkasimme melkein koko perheen autoon (vain toiseksi vanhin poika ja piski jäivät kotiin tutumaan), ja suuntasimme kohti esikoisen uutta koulua, Aitoon Koulutuskeskusta.
Palaveerasimme paikanpäällä lyhyesti henkilökunnan kanssa ja kävimme syömässä koululounaan. Ihan iloisella mielellä poika tuntui jäävän.
Matkalla bongasin strutsitilan mainoksen. Isäntä tuumi, että ei ehdi poiketa, kun on seurakunnan kiinteistöjohtokunnan hautausmaakatselmus ja kokous. Minä totesin, että olkoon vaan, mutta kun harvoin jossain ajellaan, pitää lastenkin päästä jossain poikkeamaan, kun sopiva poikkeamispaikka reitille sattuu. Ettei vain ajaa posoteta. Niinpäs siis poikettiin.
Talon strutseja:Symppistä ylämaankarjaa otsatukkineen:

Villisika :) :

Ja tavalliset possut (jotka tuoksahtivat sikamaisesti, toisin kuin villisiat):

Ja peurojakin oli, kuin Disneyn bambeja:

Ja oli vielä fasaaneita, kanoja ja pupujakin: mukava, kesäinen paikka! Pikkuneiti tykkäsi hurjasti: kävi jutustelemassa suurinpiirtein jokaisen vastaantulevan eläimen kanssa. Poika sen sijaan murjotti, kunnes sai Pepsi-pullon, jonka jälkeen totesi, että ei tämä olekaan kokonaan huono päivä...

Meidän keskimmäiset pojat ovat semmoisia kotona viihtyviä. Esikoinen ja pikkuneiti olisivat aina menossa. Niin ovat lapset erilaisia, tässäkin suhteessa :).