Ylpeänä nyt kumminkin esittelen askartelunurkkaukseni (=kuistimme peränurkan) tämänhetkistä tilaa.
Tästä linkistä näet, kun se oli vielä vähemmän sekaisin. Joulukuussa se oli hieman enemmän:
- Ja kaikkein pahimmasta vaiheesta ei ole - onneksi - edes kuvaa. Tänään, päiväkausien luokittelu- ja lajittelutyön jälkeen, näyttää tältä:
Ja tästä yritän nyt pitää epätoivoisesti (?) kiinni jatkossakin. Olisi mukava pyhittää tämä pikkupirttipöytä aamuteetä ja pikkuneidin kanssa vietettäviä yhteisiä askarteluhetkiä varten.Siivousviikon piristykseksi piti ostaa kimppu reilunkaupanruusuja:
- Pikkuneiti valitsi värin :).Ilman ongelmiakaan eivät ole tämän päivän siivouspuuhat edenneet. Isäntä haki ulkohommiin kaverikseen yhden lievästi kehitysvammaisen miehen, joka tykkää kovasti autella. Tuntitolkulla jo ehtivätkin meidän puukasoja ulkona selvitellä, ja sitten oli kaveri osunut lautakasassa pesiviin ampiaisiin. Yksi pisti kaveria silmän seutuville.
Hommat loppuivat siihen. Kaveri kävi suihkussa ja isäntä lähti viemään häntä kotiin lepäilemään. Toivottavasti ei tule jälkioireita. Hän kyllä sanoi, että ennenkin oli häntä ampiainen pistänyt, eli ilmeisesti ei ainakaan allergiaa ole. Onhan se harmi, kun innokas työmies sai semmoisen kohtalon...
13 kommenttia:
Voi harmi kun ampiainen pisti, toivottavasti ei tule pahempaa.
Ihanan näköinen askartelutila sinulla.
Minä olen yrittänyt pitää omani siistinä ajatuksella, tavarat heti takaisin paikoilleen.
Tosin, sitten pitää keksiä jokaiselle tavaralle se oma paikka. :)
Harmi, tuo ampiaisen pisto!
Minä olen huomannut, että olen itse se, joka sotkee. Esim. yksi päivä olin jättänyt kenkäni keskelle eteistä. Kukaan ei korjannut niitä pois! Minä kun yleensä korjailen muiden tavaroita perässä kulkien... :-)
Tosi siistin näköinen tuo askartelunurkkaus. Minäkin olen siivonnut minun askarteluhuoneeni ja pyrin pitämään sitä siistinä. Ainut vaan, kun kukaan ei korjaa minun jälestä tavaroita pois...
Toivottavasti ampiaisenpistosta selviää säikähdyksellä. Onneksi hän tiesi ennestään, ettei allergiaa pitäisi olla.
Ihanan siisti nurkkaus! Me teemme parhaillaan muuttoa maalaiskotiin, joten siisteydestä ei ole vähään aikaan tietoakaan :-).
Hui kauheaa, sanoo ampiaisen pistolle allerginen!
Mutta kyllä on hyvin siivottu! Mutta löydätköhän sinä vielä tarvitsemasi, kun alat jotain tekemään. ;D
Tarvitseeko tuota siivota! Ylimmäinen kuva vaikutti niin kodikkaalta että! Siivoton koti ei ole laiskuutta, vaan asujansa mielen vilkkautta
OOOOH! Miten ihania ruusuja....
Ihanan iso askartelunurkkaus, olispa mullakin, varsinkin nyt,kun puppeli on vallanut mun sopen,joten levittäydyn nyt joka paikkaan, aamulla leimailin olohuoneen pöydällä :)
Ruusut on kauniit.
Oih, saisikohan tuosta inspiraatiota oman käsityövaraston järjestämiseen, se on taas päässyt rönsyilemään...
Ikävä juttu tuo ampiaisenpistos, toivottavasti paranee ongelmitta. Ampiaisia on tänä kesänä ollut taas enemmän kuin viime vuosina.
Ihania ruusuja!
Siistiä olet saanut; mulla on vähän vastaava siivousoperaatio menossa, kestää varmaan jouluun...
Onnea, oletpa viitseliäs ihminen. Pitäisi tehdä sama juttu. Mullakin on sellainen kaaos työpöydän ympärillä, etten edes kuvata viitsi. Sinulla on nyt aivan ihana järjestys !
Vau, onpas innostava työ"huone" sulla! On se kumma, miten äkkiä menee nuo tarvikkeet ainakin meillä sikin sokin, vaikka aina (joskus) siivotessa ajattelee, miten paljon mukavampi olisi työskennellä, kun kaikki löytyisi omilta paikoiltaan. Vaan sitten, kun taas seuraavan kerran pitää penkoa ja etsiä jotain, niin hyrskynmyrskyhän se sieltä taas löytyy :).
Tsemppiä siivouksiin ja juhlajärjestelyihin!
Tosi kauniit ruusut, nuo mäkin olisin valinnut!!
Yhdyn edellisiin, kadehdittavan hieno askartelunurkkaus sinulla :)
Wau. eihän tuota usko samaksi tilaksi. Eikö ole ihana tehdä käsitöitä ja askarteluja kun on siistiä ja tavarat paikoillaan!
Meillä oli rippijuhlat viime sunnuntaina ja hienosti meni. Sääkin suosi viimeisen päälle. Uudessa blogissani on muuten kuvakin päivänsankarista - onko teillä yhtä pitkähiuksinen :) ?
Lähetä kommentti