maanantaina, joulukuuta 08, 2008

Joulukuun 8.

Tämä päivä avautui Ritun ja nooran antamien luukkujen myötä:
Voi Ritu, kylläpä olit pistänyt melkoisen luukun! Sydämellinen pannulappu ja upeat Tilda-leimasimet:
Kiitos ja halaus!
Noora oli laittanut luukkuun ihanan syvän viininpunaista organzanauhaa (sitä se kai on? En malttanut vielä aukaista kelaa) ja Fazerin nameja:
Kiitos, Noora!
Jäi niin vaivaamaan tuo eilisestä postauksesta noussut kysymys jälleensyntymisestä ja ylösnousemuksesta, että pappeus taitaa velvoittaa selittämään nämä käsitteet, jos ken tahtoo tietää. (Ellei tahdo, niin hyppää yli vain tämän :) )
Eli: (EDIT: pistetään vähän alkuperäistä tummempi teksti yleisön pyynnöstä :) )
Jälleensyntymä: "Sielun" tai minuuden kiertokulku siten, että olet ollut edellisessä elämässäsi esim. kastemato ja olet nyt syntynyt ihmiseksi, ja kuolemasi jälkeen synnyt taas joksikin muuksi.
Jos kyse on hindulaisesta karman laista, jälleensyntymässä tapahtuu myös palkkio tai rangaistus edellisestä elämästä. Eli jos olet ollut hyvä kastemato, olet päässyt ylenemään ihmiseksi. Jos hoidat ihmiselämän huonosti, voit syntyä kuolemasi jälkeen vaikka kärpäseksi. Jos taas elät hyvin, voit päätyä vaikka (pyhäksi) lehmäksi tai apinaksi.
Tästä sitten nousee se sosiaalinen ongelma, että köyhyyttä, sairautta ja kurjuutta voidaan karman lain perusteella pitää oikeutettuna rangaistuksena jostakin edellisen elämäsi pahasta teosta.
Jälleensyntymä ja sielunvaellus liittyvät hindulaisperäisiin uskontoihin, ja buddhalaisuuteen kansanomaisessa muodossaan.
Juutalaisperäisiin uskontoihin, eli juutalaisuuteen, islamiin ja kristinuskoon, jälleensyntymisajatus ei kuulu.
Ylösnousemus: Ihmisen minuus on Jumalan "muistissa". On ollut ennen syntymää ja on kuoleman jälkeen. Jumala voi kutsua ihmisen takaisin elämään muistissaan olevan mukaan. Ylösnousemusruumis on erilainen kuin tämä vajavainen nykyruumiimme, mutta ihminen säilyy kuitenkin tunnistettavana uudessakin ruumiissaan. Minuus, itseys, siis säilyy kuoleman rajan yli.
Jumalan ylösnousemuskutsu tulee Jeesuksen kautta, ja se tapahtuu kaikille ihmisille yhtä aikaa, tämän maailman lopussa.
Uudestisyntyminen (joka on eri asia kuin "uudelleen-" eli jälleensyntyminen): Kristilliset herätysliikkeet käyttävät mielellään tätä termiä. Se tarkoittaa, että ihminen "tulee uskoon" tai "kokee herätyksen". Siinä ei siis tapahdu fyysistä kuolemista, vaan ihminen haluaa luopua "maailmallisesta menostaan" ja seurata Kristusta. Kansankirkkomme käsityksen mukaan tuommoinen herätyskokemus ei ole mitenkään edellytys kristittynä elämiselle, sillä kristitty kastetaan jo lapsena Jeesuksen seuraajaksi, ja kasteensa vuoksi hänellä on oikeus saada kristillistä opetusta, uskonsa vahvistamiseksi. Tavallaan uudestisyntyminen tapahtuu siis jo kasteessa, kun vanha ihminen pestään pois ja tilalle tulee uusi ihminen, Kristuksen seuraaja. Tällöin kuolemakin joutuu päästämään irti ihmisestä, ja vaikka uskova sitten myöhemmin fyysisesti kuoleekin, Kristuksen "vesileiman" saaneena hän seuraa Jeesusta kuoleman kautta ylösnousemukseen asti.

- Nämä ovat tämmöiset pikaisesti rustatut selitykset, eivät mitenkään kattavat. Näistä käsitteistähän on kirjoitettu tuhansia (tai miljooniakin) sivuja, ja väitely tuhansia vuosia jo. Tämä ei myöskään mitenkään ole ominta alaani. Minähän luin pääaineenani kirkkososiologiaa, ja graduni tein Suomen kristillisen lehdistön naiskuvasta. Yritinpä nyt kumminkin vajavaisine taitoineni jotain selittää...
Älköönkä kenkään peljästykö, eli tarkoitus ei ole aloittaa näillä sivuilla saarnaamista. Tämä selittely tuli vain ikäänkuin vastauksena kysymykseen, ja voimme taas siirtyä rauhassa askartelun ja käsitöiden maailmaan :)

6 kommenttia:

Villiviini kirjoitti...

Tuo sininen teksti näkyy vähän huonosti ikänäköiselle. Panin muuten toisen blogisi osoitteen enkelin viereen, onko ok vai haluatko mieluummin tämän osoitteen? Hyvää tätäkin adventtiviikkoa!

Ritu kirjoitti...

Kiva, kun tykkäsit "luukustani". Ei liene sinulla puutetta patalapuista :) Täällähän on tuhtia luterilaista perusteologiaa. Yllättävän usein nuo käsitteet sekoitetaan. Vaikka tämä onkin käsityöblogi enimmäkseen, minusta on ihanaa lukea muitakin pohdintojasi ja varsinkin noita saarnojen opetuksia. Ei taivaassa varmaan edes muisteta tämän maailman murheita. Eri asia sitten tuo yksinomaan kasteessa uudestisyntyminen. Kaikki kansankirkossakaan eivät ihan yksiselitteisesti niin tulkitse Raamattua. Mutta syvempien teologisten pohdintojen paikka lienee tosiaan muualla... Availlaan vaan luukkuja ja aistitaan joka puolella joulutunnelmaa...

Ninnu kirjoitti...

Minä pidän myös teologisista osista blogissasi, eivätkä ne mielestäni ole ollenkaan saarnaavia. Tuo "..säilyy kuitenkin tunnistettavana uudessakin ruumiissaan" on lohduttava. Arvaat varmaan, että mietin nyt isääni.

Ihania juttuja olet saanut kalenterisi luukuista!

Villiviini kirjoitti...

Villiviini kiittää lukukelpoisesta tekstistä. Hyvin kirjoititkin, kiitos.

Timantti kirjoitti...

Kiitos avartavista selityksistä. On mukavaa kuulla oikeat selitykset ihmiseltä, joka tosissaan tietää asiasta. Vaikka ateisti olenkin, olen käynyt uskonnoista monet hyvät keskustelut. Jos jossain vaiheessa vielä kertoisit miksi on helpompi uskoa evoluutioon kuin luomiskertomukseen tai sulla tietysti toisinpäin. Musta on vain mahdotonta, että joku satuolento on yks kaks päättänyt luoda maapallon, ihmiset ja elämän. Bakteereistahan me ollaan kehitytty, uskon minä.

Timantti kirjoitti...

Decomatskuvaito 5,perillä, KIITOS ! Kaikkea ihanaa olit laittanut mukaan + kortista tykkäsin tositosi paljon, ehkäpä taiteilen sellaisia ens vuonna joulukorteiksi:)