tiistaina, syyskuuta 02, 2008

Postista paljon kaunista

Sade taas ropsuttelee peltikattoon, ja metsänpohjassa:Kaikkea kaunista ei voi syödä!

Voinkin sitten iloisin mielin todeta, että tämä päivä on mennyt ihan puhtaasti "harakoille" taas, jos noin niinkuin hyötymielessä ajatellaan. Mutta kivaa on muuten ollut!

Kuuntelin Knallin ja sateenvarjon radiosta (uusinnan uusinta, mutta niin hauska) ja katselin päälle Haaviston Lennin telkkarista. Samalla tuli pisteltyä salaisia pistoja ja pikkuisen neulottua pikkuneidin sukkaakin. Mutta kun itse sukankuluttaja oli koulussa, täytyi jättää hipuli (mummu kutsui villasukkaa hipuliksi) vartoilemaan.

Tuli onneksi paljon postia, joten eipä ole vaikea keksiä, miten päivänsä kuluttaisi. Hypistelemällä ja pyörittelemällä ja tuijottelemalla kaikkea ihanaa, tietysti!

Minua ilahdutti myös Marelon ristipistovaihto. Tällä kertaa aiheena oli harrastus. Tässä koko vaihtopaketti:

Askartelukuvat istuvat justiinsa askartelijan harrastuksiin. Ja neulanhan olen nimennyt jopa rakkaimmaksi askarteluvälineekseni (tykkään ommella kortteihinkin nauhoja tai nappeja), joten neulapakettikin osuu "nappiin" (heh). Eikä käy kiistäminen, etteikö tuo syöminenkin ole rakas harrastus... Ja tuon kaakaon aion kyllä juoda itse, mutta täytyypä miettiä, kuka tikkarin saa. Täytynee ostaa 3 lisää. Jälkikasvu kun tuntuu himoitsevan aina juuri noita pyöreitä tikkareita. (Olen niin inhottava äiti, että annan lasten syödä tosi harvoin tikkareita. Pelkään niin hampaiden puolesta!)
Tässä vielä huolella ommellut pistelyt lähikuvassa:
Upeat väritkin! Tuo isompi pistely on kiinnitetty pyyhkeeseen, jota Marelo toivoo kuulemma käytettävän. Ok, käytetään kyllä, mutta näyttää siltä, että pöytäliinana lipaston päällä! Saksikuvan taidankin jäljentää pistelijänkirjan saksikoteloon. Etsinkin juuri siihen sopivaa pientä saksikuvaa.
Ja lisää mukavaa: Liisa muisti minua suloisella PIF-lahjalla! Ilmeisesti hän oli lukenut rakkaudestani peltirasioihin, koskapa sain tällaisen:
Kaunis! Hienosti oli Liisa verhonnut rasian "Tildaksi". Sisuskin on niin soma:
Ja rasiassa oli kaikkea, mistä pidän: nappeja, nauhoja, enkelikuvia...!
Ja mukana oli vielä tämä kaunis kortti:
(- Josta juuri havainnollistin nuorimmalle pojanvesselille luonnontiedon tehtävää. Hänen kun täytyi selvittää, mitä eroa on kukalla ja kukinnolla... Siinä sen näkee, miten monenlaisiin tarpeisiin nämä vaihdot vastaavat!)
Kuinka sattuikaan, tilasin taannoin Kasperiinasta Tilda-peltipurkkeja, jotka myös tulivat tänään. Täytyypä kuvata huomiseksi, jos säät sen verran kirkastuvat, että kuvat onnistuvat. Mutta siis nyt uusi pikkurasiani sointuu niihin somasti. Eikä muuten, Liisa, ole aavistustakaan, mikä verhoilemasi rasia on aiemmin ollut! Jotain velmua varmaan, kun kysyt. Nuuskarasia ei kai ainakaan, koska isälläni oli semmoisia, ja ne olivat pyöreitä... Strepsilsejä, ehdotti isäntä...
Ai niin: maksoin muuten em. Kasperiina-tilaukseni ennakkoon, joten se ei pilaa "älä-osta-mitään-syyskuutani" (heh! Olisikin ollut noloa langeta heti 2.9.)
Nallukan (hovinainen-blogin) juna/höyryveturi-aiheisesta vaihdosta saapuivat tänään nämä kortit:
- Tekijöinä Tuula, Ulla, Marja, Anjuska, Omii ja Ritu. Aihe oli minun mielestäni aika vaikea. Kivoja kortteja oli saatu aikaiseksi, ja kaikki ihan erilaisia! (Omani löytyvät linkistä askartelua, ja ihan erilaisia ovat nekin.)
SecretWoolista tuli huiviklubin paketti, ja nyt ihan "puikolleen oikein":)
Tosi kaunista lankaa! Tekisi mieli alkaa heti neuloa huivia, mutta eihän se nyt käy laatuun, kun sukkia pitää...
Anne-s:n decokin käväisi. Sivujen taustana oli punaisen tuvan ikkunaa esittävä postikortti. Tein tämmöiset:
- Ja kortin tausta:

- Taustassa olevassa tarrassa lukee: "Jumala ei koskaan sulje ovea avaamatta toista." Sen opin oikein kantapään kautta sydänsairauteen sairastuttuani. Niin paljon uutta ja ihanaa alkoi siitä, kun lopetin pakkotahtisen työssäkäynnin!

Toivottavasti saan huomenna kuvattua myös aarteen, jonka isäni oli löytänyt mummolan vintiltä: jo edesmenneen setäni maamieskouluaikaisen "luokkakuvan". Se on upea! Kehyksiin täytyisi saattaa pikimmiten, että saisi seinälle.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onpas sinulla ollutkin ihana postipäivä ! Ihanat myös sivusi Annen decoon. Tuo "Jumala ei sulje..." on varmasti totta. Mutta kun niitä ovia tulee joskus suljettua ihan itse :)Tai sitten jättää avaamatta jonkin oven joko pelon tai jonkin muun syyn vuoksi. Tästähän syntyisikin mielenkiintoinen filosofointi. Taas annoit ajattelemisen aihetta.

Anonyymi kirjoitti...

Kamalasti olet postia tänään saanut, ihana postipäivä tosiaan ja kiva kun tykkäsit lähetyksestäni, kyllä minä tarkoin luin mistä voisit tykätä ja ajattelin ihan jotain erilaista tehdä pif-työnä. Se on tosiaan peltirasia ja pikkusikari rasia se on ollut. Ehei,en minä polttele sikareita en, enkä muutakaan savuketta, eikä miehenikään, sattumoisin löysin aarteen kirpputorilta, paljon sikarirasioita ja ostin koko satsin, niistä on kiva väsäillä kaikkea.

Anonyymi kirjoitti...

Hei! Voi mikä onnentyttö olenkaan!Aivan ihanan deco-"sivun" kortista olet tehnyt!!Kiitos sinulle!!Ja loistavaa postiakin olet saanut, tuo peltirasia on kyllä upea.

Anonyymi kirjoitti...

hei, minäkin sai huiviklubilangan, aivan ihastuttavaa, mutta täytyy odottaa ennenkuin pääsen edes kerimään lakaa; käsi meni pakettiin!
T: sinikka
http://www.punapioni.vuodatus.net

Anonyymi kirjoitti...

ATC-kortteihin olen ihan heikkona ja taas inspiroituu, kun katselee toisten tekemiä. Liisan blogista tänne taisin hypätä ihan vaan kurkimaan. Kortteja pitää taas väsätä kun muut kiireet helpottaa.