perjantaina, toukokuuta 25, 2012

Maitotila

Mrs O'Learyn maitotila (LHN:n malli) sai sitten minun käsittelyssäni tämmöiset lämpimät sävyt: 

Halusin tehdä talon punaiseksi, vihreällä ovella ja harmaalla katolla, meidän  talon mukaan, mutten löytänyt varastoistani mieleistäni punaista. Kokeilin sitten DMC:n pätkävärjätyllä punaisella, mutta siinä on aika voimakkaat värivaihtelut... Tuollaisena kirjavana se kuitenkin toi yllättäen mieleen isän kotitalon, jonka vanhoihin punamultaseiniin ympäröivät (siellä omena-)puut heittävät varjojaan. Joten saa kelvata, koska mielleyhtymä on mukava :).
Pistelinkin sitten etualan kukkaset valkoisiksi, näin kevään (ja maidon) kunniaksi. Olkoot vaikkapa mansikan- tai tai jonkun hedelmäpuun kukkia.
Enkä sitten malttanut olla lisäämättä alalaitaan tepastelevaa, maitoa vartoilevaa kissaa myös :).
Pistelyssä on toki ainakin yksi "pakollinen" virhekin. (Heti alussa tuli pisteltyä auringonkukat eri korkuisiksi), mutta se ei mun silmää haittaa, joten anti olla.
Muut mahdolliset virheet voi helposti jälkeenpäin korjata, sillä pikaviimeistelin työn tuommoiseen kehykseen, joka on helppo tarvittaessa irrottaakin.
Heh, ja minähän lupasin joskus kertoa, miksi tuo "maitotila" erityisesti sykähdytti - paitsi tietysti siksi, että lapsuuskodissani mummolassa oli ammuja. Kas, kun esikoisemme syntyi, minä ansioiduin Tampereen seudun lypsylehmänä ja luovutin lähes 100l maitoa (taisi olla 97,5l ihan tarkalleen) TAYS:lle :D. Se oli ihan kamala urakka, ja "syytän" sairaalaa ymmärtämättömän ensisynnyttäjän yllytyttämisestä. Oli kuitenkin lysti aikoinaan pitää rippikouluja, kun vuonna -92 syntynyt ikäluokka oli vuorossa. Mietin, olisikohan silloisista rippilapsistani joku saanut vauvana ollessaan pastoroitua maitoa...

Ja ettei tekemiset lopu, näitä malleja tulee nykyään meille ovista ja ikkunoista:
Ei vaan. HAED-mallin tilasin jo aikapäiviä sitten Kirjokkaan alennusmyynnistä, mutta se vähän kesti, ja tuli siis nyt. Vetosi minun huumorintajuuni tuo pikku lohikäärme vaihtamassa aamujuoruja lintujen kanssa. Ihanat väritkin, mutta ihan kauhean isohan se on tämäkin, joten kyllä kestää, ennen kuin ehdin tehdä! Onneksi nuo muut ovat pienehköjä:
Ylärivin LHN-mallit tulivat mulle Virpiltä mallivaihdossa, ja alarivin kolme mallia ovat (Naamakirjan puolella tehdyt) ristipistokirppisostokset.
Pitäisköhän sitä tosiaan joskus pistelläkin, eikä vaan hamstrata...

Täällä on muuten ihan tajuton helle (vähemmästäkin pää pehmeneepi) - entäs siellä?

8 kommenttia:

Saara kirjoitti...

Erittäin onnistunut! :) Kivat, perinteiset maalaisvärit, ja koirakin vielä...
Itsekin yritin pari päivää sitten etsiä tummanpunaista lankaa jossa olisi hillityt värivaihtelut, mutta eipä löytynyt.
Kivoja uusia malleja taas (taitaa tuota valinnanvaraa alkaa jo olla sullakin...), ja hatunnosto reippaalle lypsylehmälle!

Saara kirjoitti...

Juu, taitaa olla pää pehmentynyt vaikkei ihan hellelukemissa täällä ollakaan... siis kissahan se oli eikä koira, nyt kun suurennosta katsoo!
Sitä palasin tiirailemaan, että mitähän lankaa mahtaa olla tuo vihreä noissa puissa, kun on niin kivan sävyistä? nimim. Utelias :)

"pappi puikoissa" kirjoitti...

Saara: Kyselemäsi lanka on Atalien Vert Manon. Sen sävy vaihtelee tosi paljon eri värjäyserissä (tummanvihreä lanka on myös Vert Manonia, mutta eri värjäyserää!)

Lennu kirjoitti...

Tuo on kyllä tosi tosi ihana! Kangas sopii siis niin hyvin malliin. Täällä ei mitään helteitä vielä ole näkynyt, mutta kyllä meilläkin toistakymmentä astetta on jo ollut monena päivänä. Ihanaa viikonloppua!

Lumiruusu kirjoitti...

Maito-tilasta tuli upea minusta tuo hehkuvan punainenlanka on todella nappi valinta tuohon taloon,todellakin tummemmat sävyt muodostavat kuin puiden varjoja työhön.
Ihan huippu onnistuneet värinvalinnat-
ja vielä pieni Kisukin siellä maitoo vatiaan odottamassa...iiihana!!!

Uskomaton juttu Outi!

Minäkin olin "lypsylehmänä" esikoisen eli tyttären syntymän jälkeen.
Kyllä kävi työstä se lypsyhomma mutta hauskaa oli myöhemmin kun tiesin eräänkin lapseni ikätoverin joka oli vast.syntyneitten teholla samaan aikaan kun lähetin maitoani sairaalaan.
Muistan että pasteteesta lainasin aitoani eräälle tutun tutulle joka tarvitsi "täydennystä" vauvalleen.

Jotenkin mulle
maidonluovutus-asia oli ihan ok. alusta lähtien,johtuisiko siitä että Äitini on kätilö ja oon nähnyt vauvoja ja niiden hoitoa ihan pienestä tytöstä asti.


Hienoja ostoksia hyvä,hyvä!!! :) :)

Anonyymi kirjoitti...

Huippu hieno pistely..vaan sytyttikö Mrs O`learyn lehmä suurpalon jossain?..
Lisää ihanuuksia tullee, kun on uusia lehmämalleja kuvassa!
T. Pii s.

enkulin käsityöt kirjoitti...

Todella IHANA pistelytyö.

TarjaA kirjoitti...

Pannukakkuja ole aiemmin jo kuolannutkin ja tuo maitotilan päärakennus on upea! Kyllä sulla nyt on lehmävillitys päällä :)