Pientä sälää

Ensiksikin arvausvoitto, jonka lähetin (erinomaisesti ja nopsasti kysytystä asiasta selvää ottaneelle) Saaralle, ja joka sisälsi lupaamani "höpsön kirjan ja vielä höpsömmän kirjanmerkin" ynnä maatuskakortin:

Kirjanmerkkihän on tämän vuoden RistipistoHassuttelu-työ:

Ja mallihan on Kell Smurthwaiten.

EDIT, Lumiruusu kysyi kirjanmerkin viimeistelystä: Laitoin kiinnisilitettävää liimaharsoa pellavanauhan ja huopapalan väliin. Huopapalan leikkasin harkkosaksilla (jotka mulla ovat kyllä valitettavan tylsät), jotta reunoista jäisi kivannäköiset.


Jos ketä korttiaskartelun tarkempi tarkastelu kiinnostaa, maatuskakortin lähikuva löytyypi - viime aikoina laiskanpuoleisesti päivittyneen - askartelublogini puolelta.
Kiitän lämpimästi kaikkia arvuuttelijoita. Tuommoisia arvauskilpailuita tarttis keksiä lisää, se on niin kivaa...

Lainasin taannoin kaverin neulaa, kun, järjestelmällisenä pistelijänä, olin unohtanut neulan kotiin, vaikka kaikki muut pistelytarvikkeet kassista löytyivätkin. (Ja mitähän minä olisin niillä tehnyt ilman neulaa? - Tarina sarjastamme: "Yksi sinulta puuttuu, ja sen mukana kaikki".)
Onneksi on ystävä, joka kantaa aina neuloja mukanaan. Mutta, hyvänen aika, hänellä ei ollut neulavihkoa, joten halusin korjata asian, ja samalla kiittää neulalainasta - ja varmistaa, että neula löytyy kassista jatkossakin ;).
Pistelymallit tempaisin ihan hatusta, ja pistelin floballe, tekstiosuuden yhden yli:

Takakannen sisäpuolella on pieni juju - klikkaa kuvaa suuremmaksi:

Nimittäin tuo "Keep calm..." -posteri, jonka printtasin canvasille ja siksakkasin takakanteen. Downton Abbey -aiheisia Keep calm -julisteita löytyy netistä pilvin pimein, suosittelen etsimään ja keksimään niille luovia käyttökohteita, jos tykkäät sarjasta. (TheSamplerGirl on tehnyt posterista mainion kassin, ja hänen kauttaan löydät myös linkin sarjan hahmoista tehtyihin paperinukkeihin.)
Satuimme keskustelemaan taannoin neulavihon vastaanottajan kanssa ko. sarjan näyttelijöiden, lavastuksen ja puvustuksen onnistuneisuudesta, joten posteri tuntui istuvan tähän ihan paikalleen (kun sopi kankaan väriinkin :)).
Pienenä käytännön vinkkinä muillekin neulavihon, pistelijänkirjan tms. tekijöille: kannattaa pujottaa tuo rusettinauha yhtenä kappaleena, koko matkalta kansien väliin, jotta se kestäisi käytössä. (Jos nauhat ompelee kahtena erillisenä palana saumojen väliin, kangas joutuu ajan oloon nauhojen kohdalta turhan koville ja alkaa venyä/revetä.)

Kiitän lämpimästi Willa Tammistosta saapuneesta tunnustuksesta:

Mutten nyt jatka tätä eteenpäin, koska olen a) laiska ja b) tunnustuksen ansaitsevia blogeja on toki varmasti kymmeniä (- satoja tai tuhansiakin, en vain ole vielä ehtinyt kaikissa vierailla ;)).