perjantaina, maaliskuuta 09, 2012

Pari kudottua pikkuliinaa

Tämän kudoin halvasta vihreästä virkkuulangasta ja anopin vissiin jostain kirpparilta ostamasta valkoisesta, ohuesta "mitä-lie-langasta" - ja onhan siinä vähän beigeäkin (halpaa ;)) virkkuulankaa:
 Sidoskin tuo enempi mieleen keittiöpyyhkeen, mutta kun jotain on tullut kudottua, eihän siihen malta käsiään pyyhkiä, eli ei kun pöytäliinaksi vaan.
Näissä sidoksissa on se hauska ominaisuus, että liinan toinenkin puoli kuvioituu ihan nätisti:
Hyvin tämä menee isän tekemän lipaston päällä, vanhan "ration" alla:
 Tämä kun on valkoinen, on pikkuisen juhlavampi - kahvipöydälle, ehkä:
Muuten elämä onkin näyttänyt taas vaihteeksi pyllypuolensa.
Vammaisen lapsen vanhemmat joutuvat taistelemaan. Ja taistelemaan. Ja taistelemaan. (Edit: 20 v. taistelua takana, eikä loppua näy...)
Ajattelin nyt keskittyä pari päivää itkemiseen ja nenäliinan pureskeluun. Sitten koitan koota itseni sirpaleet...
Onneksi on viikonloppu tulossa, ja koko perhe taas kohta kotona :).

16 kommenttia:

tarjah kirjoitti...

Ihanat liinat:) Ja tsemppiä taisteluun!

Anonyymi kirjoitti...

Kivannäköiset ja keväiset pöytäliinat. Jaksamista ja tsemppiä! Onneksi ollaan menossa kohti kesää. :)

Anonyymi kirjoitti...

Täältä tarjoan virtuaaliolkapään <3

Amalia kirjoitti...

Kauniit liinat, etenkin tuo eka.

susamaria kirjoitti...

Ihanat liinat! Ja tuohon jälkimmäiseen: tsemppiä ja voimahalaus täältä! Joskus elämä on vaan niin epäreilua ja vammaisen lapsen vanhemmilta vaaditaan ylimääräisiä voimia taisteluun :( Toivottavasti asiat järjestyvät pian ja aurinko paistaa taas sinnekin!

Virpi kirjoitti...

Voi ei, ikävää kun joudutte taistelemaan. Toivottavasti siitä' on apua. Olet ajatuksissani.

Ja noi liinat, ne on todellakin enemmän just pöytäliinat ku käsipyyhkeet!

Kisa kirjoitti...

Kauniita liinoja :)Tsemppiä ja jaksamista!

Villiviini kirjoitti...

Kivat, todella kauniit liinat. Voimia teille oikein tosi paljon.

Ritu kirjoitti...

Ihan suututtaa puolestasi ! Sinä saat nyt itkeä niin paljon kuin on tarvis ja sitten taas toivottavasti helpottaa ja auringonsäteet pilkistää. Muista, ettet ole yksin !

Emma kirjoitti...

Kauniita liinoja.

Voimia!

miutsi kirjoitti...

Kauniita liinoja.

Jaksuja ja voimia taisteluun. Se on kyllä syvältä jostain, että erityislasten vanhemmat joutuu aina vääntämään aisoista kun muutenkaan elämä ei aina näytä sitä kaikkein kauneinta puoltaan :( Tiedän tämän myös omasta kokemuksesta.

- H - kirjoitti...

Kauniita liinoja.

Jaksamista taisteluun. Olen huomannut, että kaikki normista poikkeava toiminta tai asia, oli syy mikä tahansa, vaatii taistelua, vaikka se olisikin laissa määrätty saatavaksi.

Sari (saristitching) kirjoitti...

Kauniit liinat! Toivottavasti asiat pian selkiävät. Voimia.

Saara kirjoitti...

Kauniita liinoja, olet monitaituri :)
Toivotan voimia koettelemuksiin, toivottavasti asiat lutviutuvat. Onneksi kunnon itku usein vähän helpottaa!

Tuittu kirjoitti...

Voimia sinne!

Kirsi kirjoitti...

No niin, en edes kysy miten noi on voitu kutoa! Mutta hienoja on liinat.
Surullisempaan asiaasi, toivon että olosi helpottaa!!!! kuinka kurjaa jos joudutte taistelemaan. Miksi ihmeessä sen pitää aina mennä niin!