Jaettu kuorma

Jos jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, jaettu kuorma ei onneksi ole kaksinkertainen kuorma, vaan tuskinpa puoltakaan alkuperäisestä :).

Tänään itämaan tietäjämme saivat seurakseen kuormajuhtansa, kameli-kemelin:

Enpä tiedä, mahtaako tuo olla poikanen vielä, kun on niin keskenkasvuinen. Mutta matkahan on pitkä, joten jospa se ehtii reissun aikana kasvaa? Katse on ainakin hyvin palava, ja hymyssäsuin se selvästikin kulkee.

Kiitokset annan siitä, että olette vastanneet eiliseen pyyntööni; heti mieli keveni, vaikkei itse asia muuksi muuttunekaan. Mutta hyvällä mielellä sitä on sitkeämpi, vai mitä? :)

Pistelin samantien Marilta joulumuistovaihdossa saamani oravakitin. Pistelykankaan vaihdoin pienempirakenteiseksi ja tuommoiseksi käsinvärjätyksi:

 (Kankaan sain syksyvaihdossa Joanilta.)
Mielestäni oravasta tuli varsin söpö, ja se päätynee joulukuuseen, vaikka sillä onkin syksyinen taustakangas ja tassuissa mansikka.
Kitistä jäi jäljelle sen verran lankaa, että alkuperäisellekin kankaalle sen voisi vielä pistellä.
Mukavasti pistely sujui, kunhan alkuun pääsi. Ohjeet olivat - hups vain - kokonaisuudessa venäjäksi, värikartat ja kaikki, mutta helpostihan nuo osasi päätellä, kunhan vähän silmitteli :). (Mari kertoikin ostaneensa kitin Virosta, eli ihmekös tuo. Siellä taidetaan vielä olettaa, että kaikki virolaiset osaavat venäjää? Osaavatko, muuten, tiedättekö?)
Oravat ovat kivoja. Tuota pistellessä muistelin lapsille, että ala-asteella minua muutamaa luokkaa alempana oli tyttö, jonka nimi oli Outi Orava. Mielestäni hänen nimensä oli kuin satua, mutta ihmekös tuo, kun äitinsä oli kirjastonhoitaja.
Opiskeluaikana muuten samalla kurssilla kanssani oli Anni Tanninen. Eikös sekin ole ihan satumainen nimi?

Eilen sain postilaatikkoon Ritun lähettämän kivan paketin.
Kuoren päällä oli lempijoulusitaattini (huomaatkos: lempijoululaulun, lempijoulurunon yms. lisäksi voi siis olla semmoinenkin), Tove Janssonilta: Mitä pienempi on itse, sitä suurempi joulu tulee.
Niinpä tuo täytyi heti avata! Katsopas, kun kivan, talvisen kortin lisäksi tuli hauska tulitikkurasiasysteemi, 4 askin rasia:

Nyt, kun muistaisi, antaisi noita ensi vuonna joululahjaksi sukulaisille! Tuo idea on niin kiva, ja käy tietysti esim. joulukalenterinkin kokoamiseen.
Puhumattakaan siitä, että leipova tytöntylleröinen rasian kannessa nosti hymyn huulille; kiitos :).
Juuri sopivasti: meillä onkin tänään piparinpaistopäivä!

Tänään pakkasin lasten ja isännän joululahjoja. Vielä jokunen odottaa postissa noutajaansa. Omiakin, itselle tilattuja lahjoja, on tullut, mutta visusti olen laittanut itseltäni piiloon, enkä yhtään ole kurkkinut!