Mutta ei meillä keskeneräisiä surra! Päämäärähän ei ole tärkeää, vaan liike ;).
Kolmella nuorimmalla vielä koulu jatkuu, mutta esikoisella oli tänään kevätjuhla. Kävimme siellä - Aitoossa - ja toimme pojan kotiin kesäloman viettoon.
Haaveilin neulovani autoreissun ajan, mutta helteillä en kummoiseen saavutukseen päässyt. Vähän vain sukanvartta 7 veljeksestä:
Mutta onhan se aloitus, tuokin, ja sehän vain säännöissä vaaditaankin, joten hätäkös tässä.
Mutta onhan se aloitus, tuokin, ja sehän vain säännöissä vaaditaankin, joten hätäkös tässä.Tänään on ollut K-I-D-U-T-T-A-V-A-N kuuma hellepäivä. Nyt joku sanoopi, että ei passaa valittaa, ja ettei lämmin luita halkaise. Eipä niin, mutta pumppuvikaiselle nämä kesäpäivät ovat kovaa aikaa. Onneksi kivirakenteinen talo pitää lämmön aika hyvin ulkona - ja viileyden sisällä. Toista oli pakettiautossa surruuttaminen. Jalkapöydät olivat reissun jälkeen kuin hyvin kohonnutta pullataikinaa, vaikka nostin jalat heti tilaisuuden tullen auton kojelaudalle (kun ei tarvinnut itse ajaa ;).
Mistä johtuikin mieleen lapsuusmuisto:
Joskus nuorena jouduin isän vieressä istuessa painamaan kaasua, apumiehen penkiltä käsin siis, kun isä heitti jalat kesken ajonsa sivuikkunasta ulos roikkumaan. Temppu sarjassamme "älä kokeile tätä kotona"...)
Aitoon koulun kevätjuhlassa oli taas kiva meininki. Tanssikerhon nuoret olivat valmistaneet hauskan esityksen, lauluja saimme kuulla, ja nähdä mainion Pelle Hermanni -imitaation, jossa oli runsaasti asiaakin, turvallisesta liikkumisesta vesillä.
Minä tietysti kyynelehdin suurimman osan ajasta - tapani mukaan. Liikutun niin ilosta kuin surustakin, ja taipumus näyttää vain pahenevan iän (ja kenties elämänkokemuksen?) myötä.
Enpä tiedä, mikä oli syynä, mutta tänä vuonna koululle oli järjestetty vartiointi, ja sisääntuloportilla piti näyttää kutsu. Liittyneekö siihen, mitä kuulemma iltalehdissä on koulun asioista puhuttu? En tiedä, kun en ko. lehtiä seuraa, ja kuulin moisesta vasta rehtorin tiedotteen myötä, jonkin pintaraapaisun.
Meillä on ainakin ko. koulusta paljon myönteisiä kokemuksia, ja iloista nuorisojoukkoa saimme tänäänkin ihailla. Siinä porukassa tuntee itsekin nuortuvansa, ainakin henkisesti, vaikka jalkoja turvottaisikin ;).
8 kommenttia:
Suosittelen lämpimästi ilmalämpöpumpppua, jos kesähelteet rassaa. En tiedä, onko se niin taloudellinen kapistus, mutta aivan ihana sisätilan viilentäjä (koettu viime kesänä) ainakin hirsitalossa!
Ja talvella lämmittää ja kierrättää lämpöä leivinuunista muihin huoneisiin.
Onnea KYH:n!! Mieleni tekisi osallistua, mutta Murun (kylmäasentaja, asentelee mm. niitä ilmalämpöpumppuja) kesäloma alkoi juuri nyt ja yhtään en tiedä mitä tämän kuun aikana tapahtuu... Saariston reitille tekisi mieli.
Voi kurjuus, että olet joutunut helteistä kärsimään! Täällä on toistaiseksi ollut vielä siedettävää, eilen tai toissapäivänä oli vähän lämpimämpi keli. Mullahan tuo rytmivika on paljon lievempi kuin sinulla, mutta pahimmilla helteillä se alkaa oireilla. Migreeni iskee myös kuumalla ja astma kärsii kuivuudesta ja pölystä. Mulle on toistaiseksi passannut tosi hyvin nämä sateiset kelit, mitä täällä Oulussa on ollut joka päivä ainakin viimeisen viikon ajan. :) Harmi, ettei noita säitä voi itse säätää, kaipa se säiden säätäjä koittaa tasapuolisesti niitä kelejä jaella itse kunkin makuun. ;)
Tuosta muuten tulikin mieleeni juttu, jonka kuulin aikoinaan sakastissa. Höh, miksen tätä muistanut silloin, kun kyselit niitä vitsejä... ;) Mutta siis eräs "riviseurakuntalainen" jutteli papin kanssa tulevasta kesälomasta, totesivat että heillä näyttää olevan samaan aikaan loma. Seurakuntalainen tuumasi, että saapa nähdä millaiset säät silloin on, johon pappi sanoi, että kyllä hän on järjestänyt siksi ajaksi hyvää säätä - "kato, mulla on noita suhteita". ;)
KYHäilijä siis täälläkin! Aloitit ihan smasta kuin minäkin, sukasta. Täällä länsi-rannikolla tuli oikein ukkosmyräkkä niin, että kyllä sielläkin viilenee! Ellei jo ole viilennyt!
Saat kaiken myötätuntoni kun kärsit helteestä,mullahan on tosi korkee verenpaine joten en yhtään tykkää kuumista päivistä...
Ihanaa kun olet mukana KYH-projektissa,niin kiva seurata taas näitä aloituksia.
Muistan vielä viime kesästä ne
mekon olkaimet,korvakorut yms. ihanuudet :)
En tiedä kiten korkeita lämpötiloja on mitattu suloisessa Savonmaassa, mutta ukkonen ryskyttää taas vähän matkan päässä. Muutama tunti sitten oli kunnon jytinät tässä kohtaa. Onneksi ilma viileni niin voi yön nukkua ilman hikeä.
Olin aamupäivällä kutsuvieraana omassa erityiskoulussamme ja sain seurata aivan ihanaa tanssiesitystä.
Tunnen Aitoon koulun käyneen naisen ja hän arvostaa koulua hyvin paljon.
Minä en edes tienyt, mikä tämä KYH on. Nyt tiedän, vaikka ensin luinkin sen Keskiyön hullutukseksi. Sukkapari valmistui äsken ja seuraava hanke onkin sitten se meidän yhteinen ponnistuksemme. Langat tulivat jo eli palaame asiaan.
Onnea ekaan KYHiin minäkin olen tänä vuonna mukana tempauksessa ekaa kertaa
Lähetä kommentti