Kolme väriä - punainen

Tuli tuossa paasattua eilen punaisesta, ja kommenteista johtui mieleeni, että kaikki eivät ehkä äkkää meidän maalaistaloa katsellessaan, että vaikka pirtti punamultainen onkin, ja maalla, se on vain noin 8 vuotta vanha?Autokatos (siivu siitä vasemmalla) on tuorein rakennelmamme - ja yhäti keskeneräinen (kuten toki päärakennuskin - aina, luulen.) Talon takana on puuvaja, vanhin rakennuksistamme, tosin ei tällä paikalla. Se on näet -60-luvun kesämökki, joka purettiin ja siirrettiin meille vajaksi. Samalla tummanruskea väri muuttui punamullaksi. Toiseksi vanhin rakennuksemme on sitten tuo taustalla häämöttävä pikkuruinen leikkimökki. Se on roudattu pihaamme isännän serkulta, jonka jo aikuisiksi kasvaneet pojat ovat sen pieninä väsänneet. Niin, ja onhan meillä koirankoppikin, ja se on - yllätys, yllätys - keltainen, valkoisin nurkkalaudoin! Se puolestaan on kierrätetty naapurin jo edesmenneeltä bernhardinkoiralta. - Että semmoinen kierrätyspihapiiri :D.

Arvaisitkos muuten, että punamultainen puutalomme on oikeasti kivitalo? Niinpä se vain kuitenkin on. Isäntä appiukon kanssa omin pikku kätösin on koko talon rakentanut, ja alakerran he kasasivat Lammin betoniharkoista. Enpä muista tarkalleen, kuinka paljon harkko painoi per kpl, mutta useammankymmentä kiloa kumminkin...

Verhosimme sitten vain talon puutaloksi, mutta siellä se piilee, puukuoren sisällä, kivinen sydän :).

Vähän käsityöasiaakin. Aloittelin boleropituista villatakkia, Novita Syksy 2010 -lehden ohjeella:
Ja aloitinkin sitten oikein 3 kertaa. Ensin nimittäin neuloin tiukasti ohjetta tuijottaen - ja palmikkoja hyvän matkaa neulottuani huomasin, että ohjeen mallipiirroksessa oli selvästi virhe palmikkojen kiertosuunnassa. Ainakin jos vertaa lehdessä olevaan valokuvaan. (Tai sitten ohjeenlukutaidossani on puutteita.) Niinpä ei, kun purkamaan, alaresoriin asti, ja uutta palmikkoa puikolle, nyt lehden valokuvasta mallia katsoen.

Ja taas olin neulonut hyvän matkaa, kun huomasin, että aloituksessa käyttämäni Novita Aloeveran keränloppu olikin ilmiselvästi eri värjäyserää kuin uutena avaamani kerä. Ero oli pieni, eikä näkynyt illan sähkövalossa, mutta päivän luonnonvalossa kyllä ihan selvästi.

Ja ei, kun purkamaan...

Nyt löytyi tyydyttävämpi jatkokerä, vaikka eri värjäyserää onkin. Jokohan nyt luonaisi...

Aurinkoista ja ahkeraa viikonloppua itse kullekin!