Mutta rajansa kaikella.
Tänään kaivoin varastoistani tooooosi vanhan ristipistokitin. Ostin tämän melkein 20 v. sitten, silloin, kun esikoinen oli ihan pieni, ja se tämän päivän aloitukseksi:
Tarkistin Wikipediasta, että ko. elokuva olisi julkaistu vuonna -94, joten ehkä tein kaupat niillämain, joten tämä lienee odottanut riittävän kauan?
Tarkistin Wikipediasta, että ko. elokuva olisi julkaistu vuonna -94, joten ehkä tein kaupat niillämain, joten tämä lienee odottanut riittävän kauan?Pakkauksesta oli neula ja kangas (16 ct aida) jo kadonnut omille teilleen; olin tainnut tarvita ne muihin töihin. Kävin pistelykangasvarastoni pikaisesti läpi ja mallasin työhön erilaisia käsinvärjättyjä kankaita (ja huomasin, ettei varastossani juuri muuta olekaan - pitäisköhän hankkia peruskangastakin joskus?) Mutta ei, kyllä tulos olisi ollut liian kirjava. Kokeilen siis tuolle 32 ct pellavalle, millainen lie lopputulos. Veden ajattelin pistellä petit point -pistoilla, vaikka se alkuperäisessä onkin kokonaisia ristipistoja; se voisi lisätä kolmiulotteisuutta.
Nyt vielä näyttää, että varsinkin Timon erottuu taustastaan heikonlaisesti, mutta eiköhän asia korjaannu, kun ompelen jälkipistot paikoilleen.
Palttinasidoksinen kangas sopii tähän malliin paljon paremmin kuin aida, sillä tähän tehdään runsaasti puolen ruudun kokoisia pistoja, jotka ovat aidalle hankalia ommella.
En ole mikään Disney-fani (pojat olivat pienempinä, ja siksi kai olin tämän kitin hommannutkin), mutta kankaanvaihdon myötä heräsi uusi uteliaisuus saada tämäkin valmiiksi. Ainakin tästä tulee nyt alkuperäisversiota hillitympi.
Nyt ollaan muuten Hassutuksessa tismälleen puolivälissä, ja keskeneräisiä töitä on jo kertynyt melkoinen kasa; kaikkeen sitä ihminen rupeaakin :D.
Käytiin Patskun kanssa äsken "pimeä lenkki", täällä maallahan ei ole katuvaloja, ja nyt pilvisellä säällä eivät valaise tähdet ja kuukaan. Ei se silti hullumpaa ollut. Mukavaa, kun ilma on vähän lämmennyt, vaikka sillä on ikävä taipumus mennä äärestä laitaan. (Mahtaakohan vesikeli uhata seuraavaksi? Liukasta ainakin kuulemma tulee.)
5 kommenttia:
Hauska kuulla, että muillakin on vanhoja kittejä varastossa. Tunnistan omat vanhani paitsi siitä ahaa- elämyksestä, että tämäkin on vielä täällä... myös siitä, että niissä on markkahinnat.... Aika noloa tämä säilöminen kuitenkin. Kaikki olen kuitenkin ostanut joskus ajatuksella, että tämä on ihan pakko tehdä ja se on ihana. Esimerkiksi yksi ihana jouluinen punaionen liina kynttiläkuviolla ja joulukorttisetti ovat aikoinaan jääneet sen takia aloittamatta, että ne vaikuttivat liian vaativilta. Nyt lienee aika koittaa uudestaan...
Minultakin löytyy tuo Leijonakuningas malli. Mielelläni seuraan kankaan sopivuutta, että osaan arvioida millaiselle kankaalle omani pistelen. :)
Vau, olet reipas kun jaksat tuollaisen vanhan pakkauksen tehdä! Leijonakuningas on kyllä kiva, ei sen puoleen :)
Juu, keskeneräisten läjä senkun kasvaa, jipiijahuu, saapa nähdä milloin niistä tulee valmiita :D
Minä ainakin olen kova Leijonakuningas fani! Muistan vielä käyneeni katsomassa se elokuvateatterissa, mitä ei meillä päin useasti tehty :) Täällä olisi yksi ihminen käsi pystyssä ohjeen perään, kun saat pisteltyä...jos haluat siitä erota ;)
Noi on kyllä hauskoja kavereita ja tuosta tulee varmasti hienompi tuolle kankaalle pisteltäessä kuin alkuperäiselle aidalle.
Lähetä kommentti