Virpi lähetti minulle nämä kivat hepomallit, jotka hän taannoin itse jo ehti pistellä:
Nämä ovat todella kauniit! Voitte kuvitella, miten heppahöperö pikkuneitimme huokaili ihastuksesta nämä nähdessään.
Nämä ovat todella kauniit! Voitte kuvitella, miten heppahöperö pikkuneitimme huokaili ihastuksesta nämä nähdessään.Nämä pitääkin ilmeisesti liittää RistipistoHassutukseen tammikuulle. Vaikuttavat varsin kohtuullisenkokoisilta pistelyiltä, ja pikkuneidille on ilmeisen tärkeätä saada lisää heppakuvia seinille. Kiitos, Virpi, että muistit minua ja pikkuneitiämme: ihanista ihanin jouluyllätys!
Kiitos myös taas kaikista kauniista joulutervehdyksistä, itse tehdyistä tai rakkaudella valituista:
Pojan kummisetä sattui lähettämään Martta Wendelin -kortin, joka kartuttaakin taas mukavasti kokoelmia, loistavaa!
Pojan kummisetä sattui lähettämään Martta Wendelin -kortin, joka kartuttaakin taas mukavasti kokoelmia, loistavaa!Tämän suloisen punatulkkukortin löysin mummulasta:
Martta-mummulleni 35 vuotta sitten lähetetty kortti; tätä säilytän tuleviakin jouluja koristamaan!
Martta-mummulleni 35 vuotta sitten lähetetty kortti; tätä säilytän tuleviakin jouluja koristamaan!
4 kommenttia:
Joulun iloa ja Onnea Uudelle vuodelle!
Meidän koululla oli joulupussi muuttunut suklaalevyyn.
Ihana tuo sinun punatulkkukorttisi.
Siitä kannattaakin pitää hyvää huolta :)
Kohta ei varmaan enää kirkossakaan uskalleta laulaa Enkeli taivaan, ettei loukata jotakuta... ;) Ja uutisista luin, että eräissä hautajaisissa tänään on vallan iskelmiä laulettu siunaustilaisuudessa, yleensä kyllä lienee tapana jättää vähemmän hengelliset laulut muistotilaisuuteen. Mutta tähän tämä maailma vissiin on menossa. Nykyisessä työssä vähän harmittaa, kun olisi paljon kauniita kristillisiä joululauluja, joita haluaisin laulattaa lapsilla, mutta en uskalla kuin syyslukukauden viimeisen kerran päätteeksi laulaa kaksi säkeistöä Joulupuu on rakennettu, niissä kun ei vielä Jeesusta mainita. Ei oikein itselle istu nuo tonttulaulutkaan. :) Meilläkin jaettiin ala-asteella ne omena-piparipussit, ja Enkeli taivaan laulettiin muistaakseni aina joulujuhlan alussa, ensin oli jouluevankeliumi/kuvaelma (minä yleensä luin sen, koska minulla oli koulun kantavin ääni :) ), sitten oli Enkeli taivaan yhteislauluna ja mahdolliset muut vähän hartaammat esitykset, ja loppupuolella sitten tonttuaiheiset jutut ja joulupukin vierailu. Pienessä koulussa pääsi kaikki esiintymään moneenkin otteeseen, eihän sitä muuta ehtinyt kuin käydä vaihtamassa enkelitamineet tonttuasuun ja taas mentiin lavalle. :) Tuli vaan vielä tuosta jouluevankeliumin lukemisesta mieleen, että tässä just yhtenä päivän latelin ulkomuistista jouluevankeliumin -38 käännöksellä, sen verran usein sitä tuli silloin lapsena luettua ja kuultua, mutta ei ole kyllä mitään käsitystä, miten se -92 käännös menee. ;) "Siihen aikaan..." ja siihen se muisti sitten loppuukin. ;)
Olen kyllä jo lomatunnelmissa, mutta tuo Enkeli taivaan.... Niin kauan kuin olen työssä, taistelen, että meidän koulussa se virsi sekä keväällä Suvivirsi lauletaan. Tästä asiasta ei oikein enää jaksa kiehahtaakaan, alkaa turtua:( Kummallista tämä suomalainen "suvaitsevaisuus". Meillä sentään annettiin joulupussit -ja virsikin laulettiin sekä evankeliumi luettiin. Muutenhan se ois sama, kun menis jonkun synttäreille eikä sankarista sais mainita mitään. Mutta huomenna on aatto, jouluiloa sinne !
Lähetä kommentti