KYH 23 ja 24

Hyvää "sitä oikeaa Jussin-päivän" iltaa!
Nyt kannattaa viettää ne grillijuhlat, kun säätiedotus lupailee juhannukseksi mahdollisia sateita, ja ainakin täällä on vielä tänään mitä kaunein ilta. Sadepäivän iltana on tietysti turvallisempi polttaa se kokko.
Eilen tuli, käsityölehdistä ideoita selaillessa, hirmuinen hinku tehdä pipoja! Ja kun ei jouluunkaan ole enää kuin 1/2 vuotta, ja tulee se pakkanenkin taas joskus, niin pistin alulle parit pipot, eilen virkkaamalla, tänään neulomalla: Molemmat ovat 7 veljeksen Jättiraitaa, joten raidat tulevat ihan itsestään. Silmukkamääriin löytyi osviittaa Novitan kevät 2009 -lehdestä.
Kisaväsymys alkaa uuvuttaa kättäkin jo; ei ole virkkuukunto entisensä! Paksun langan vääntäminen koukulla tekee nivelet kipeiksi, mutta neulominen sentään sujuu mutkitta.
Vielä 2 aloitusta jäljellä, ja homma on ns. puikoissa!
Meillä on tavallinen kotijuhannus edessä, joten käsityöt luonnistuvat silloinkin. Juhannustraditiomme lopahtivat siihen, kun isovanhempani kuolivat, pappa 18, mummu 17 vuotta sitten. Siihen asti kävimme aina heidän luonaan mummulan rannassa; poltimme kokkoa, söimme makkaraa ja limsaa, huidoimme hyttysiä, kävimme ehkä saunassa ja uimassa. Kuuntelimme naapurinisännän haikeita haitarisävelmiä ja ihmettelimme (?) naapurin pariskuntaa, joka ei koskaan pettänyt, vaan joka juhannus suoritti alastonuintinäytöksen viereiseltä laiturilta (niiden reilun 20 juhannuksen ajan, jotka minä siinä rantsussa vietin :D).
Nyt meillä ei enää ole "omaa" rantaa, missä juhannusta viettää, ja juhannus tuo muutenkin haikeana mieleen pappan ja mummun:
miten pappa tohisi makkaroiden ja limsan varaamista kellariin, ja miten mummu kattoi juhannusiltana kahvit pirtin pöydälle, jos keitä 8 lapsesta ja heidän perheistään sattuisi poikkeamaan. Niitä hörpittiin samalla, kun katseltiin suomalaisia elokuvia ja vartoiltiin, että juhannussade taukoaisi ja päästäisiin ulos makkaranpaistoon.
Kaikki muuttuu, sille ei mitään voi. Mutta järvinäköala meillä on nyt omastakin pihasta, ja täällä kotona on niiiiiin mukava olla arjet-pyhät. Kiitollinen olen isohkosta perheestämme, jossa on helppo luoda juhlan tuntua, kun lapset ovat vielä kotona kaikki, ja kotona viihtyvää sorttiakin, kuten me vanhemmat.

Päivittelen varmaan juhannuksen KYH-aloitukseni jossain vaiheessa pyhiä, mutta ken nyt poikkeilee ja lähteepi sitten jussinviettoon, niin toivotan riemullista juhannusjuhlaa!