Kotoa poijeslentänyt tiskirättini kiittää saamistaan kehuista :D. Minäkin tykkäsin mallista - ja väristä - mutta kun päätin antaa sen lahjaksi (toisaalta on aina mukava antaa lahjaksi semmoista, mistä tykkää itsekin, vai mitä?), pitää tehdä itselle samalla mallilla toinen. Nyt, kun malli on tuoreessa ulkomuistissa. KYH 13 roikkuupi siis tässä: Katsos, kun on pikkuhiukka hankala keksiä mielenkiintoisia kuvakulmia näistä sinänsä mitäänsanomattomista käsityöaloituksista! (Lapset leikkivät ulkona, kun menin ottamaan kuvaa. Ihmettelivät, mitä ihmettä touhuan, kun ripustelin puikkojani outoihin paikkoihin...)
Kävin aamulla ensiavussa, kun en millään jaksanut odottaa huomista omalääkärin vastaanottoa. Viime yönäkin menin vasta "Fitz ratkaisee" jälkeen nukkumaan (vähän ennen klo 2:a) ja heräsin hirveään yskänkohtaukseen jo ennen kolmea. Sen jälkeen en saanut yskältäni nukuttua kuin samanmoisia pätkiä vain.
Olin ihan varma, että kyllä nyt on korva- tai keuhkoputkentulehdus. Kuulemma ei ole mitään! Korvat ihan puhtaat (särkee!), kurkku siisti (pistelee!), keuhkot siistit (yskittää!). Ainoa löydös oli toispuoleinen poskiontelotulehdusepäily, jota sitäkään eivät tulehdusarvot (normaalit) sitten tukeneet. No, hyvä sitten. Ainakin tiedän, ettei mitään jälkitauteja taida olla kehitteillä. Allergiapohjaista kuulemma on tämä, joten sain avaavaa lääkettä ja kortisonisuihkeen. Olin jo unohtanut mokomia troppeja voivani tarvitakaan, kun allergia ei ole antanut vuosiin mitään merkkejä itsestään. Toivottavasti olo alkaa näillä eväillä koheta.
Ensi viikolla voisi vielä mennä "kuutamokuvaukseen". Selviäisi lopullisesti, onko poskionteloissa jotain vai ei. Ainakin toinen puoli kun antaa aina merkkejä löydöksestä. Isäntä kun kuvattiin, hänellä oli kuulemma toinen puoli umpiluuta. Ehkä on minullakin, vaikka molemmat. Joskus on esiintynytkin semmoisia merkkejä, että umpiluupää täällä on :D.
Joka tapauksessa tuon verran sain tiskirättiä neulottua apteekin avautumista odotellessamme. Kotona olen neulonut eilen aloittamaani toppia, joka alkaa olla kainalokorkeudessa. Että eiköhän tämä tästä.
sunnuntai, kesäkuuta 13, 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Voimia! Itse yskin muutaman yön ikävän kevätflunssan jälkeen ja jo se oli väsyttävää & masentavaa... (kun normaalisti nukun yöni hyvin). Onneksi menit lääkäriin. Jospa tropit auttaisivat.
Tänä keväänä on ollut paljon siitepölyä ja tuulet ovat pitäneet sen ilmassa. Onnksi nyt viikonloppuna satoi ja vielä ensi viikollakin sataa - ilma puhdistuu.
Yskä on myös minun riesani, ollut jo vuoden.
Parempaa viikkoa sinulle.
Lähetä kommentti