keskiviikkona, helmikuuta 24, 2010

Lisää tunnustuksia

Kun nyt kerran ruvettiin, niin... Ei vaineskaan, en vielä kuvannut pistelykamojen varastojani, vaikka aamulla niin suunnittelin. Viime postauksen kommenteissa kun arveltiin, että pistelykamat vaatisivat (muka) vähemmän tilaa. No, pistelyvaraston julkaisemiseen kerään vielä rohkeutta.
Mutta uutta pisteltävää tilasin Violariumista, joten varaston arvo kasvaa. Lankoja, pisteltävän essun ja rubiininpunaista kangasta: Essuun olisi söpö kisumalli katsottuna.
DMC:n muliinilangat ovat puolestaan seuraavaa projektia varten, jonka olen suunnitellut alkavaksi heti, kun saan nykyisen pandapistelyni valmiiksi (toivottavasti kuun loppuun mennessä?) Haaveilen nimittäin pisteleväni oranginpoikasen kuvan tuonne (blogini otsikkokyltissäkin näkyvän) bambumetsikön viereen ripustettavaksi.
Ja kun kerran yksi apina, niin pitäähän sitä toinenkin. Tätä mallia olen himoinnut jo pitkään, ja nyt sen sitten ostin:
Ajattelin nämä apinat pistellä vihreä-ruskeasävyisinä kans, ehkäpä parilla noista uusista langoista, jotka näkyvät yläkuvassa vasemmalla.
Olin sitten voittavinani kiusauksen, enkä tilannut paria mallia, joita teki lujaa mieli.
No, sittenpä tuli Violariumista tarjouskirje, että kuun loppuun asti saisi tilata ilman postimaksuja. Joten pelkäänpä, että palaan ko. puodin hyllyjä selailemaan...
Joku asiaan vihkiytymätön voi kuvitella, ettei tämmöisessä varastoinnissa ole yhtikäs mittään järkeä. Pitääpi ottaa huomioon kuitenkin, että olen tyhjänpanttina eläkkeellä ja asun ilman isompia kulttuurielämyksiä täällä maalla, joten huvit pitää keksiä itse. On muuten yllättävän mukava selata varastoja joskus joutilaana hetkenä ja haaveilla, mitä sitä vielä tekisikään. Varmasti haaveita on enemmän kuin elinvuosia, mutta entä sitten?
Diabeetikkoisoisänikin haaveili, molemmat jalat amputoituina, kävelemäänoppimisesta ja ties mistä remonttiprojekteista.
Ja uudenvuodenaattona kuolleelta isältäni jäi iso kasa parketteja ja paneeleita, suunnitelmia taloremontin varalta.
Suunnitelmat, toiveet ja haaveet ovat elämän merkki, niin kauan kuin on elämää, on toivoa, ja niin kauan, kun on haaveita on elämää :).

8 kommenttia:

- Virpi - kirjoitti...

Olipa ihana kirjoitus. Minäkin haavelein ja hankin kaikenlaista, mutta työ ja luottamustoimet vievät tosi paljon aikaa. Onneksi on mahdollisuus haaveilla ja toivoa noita elinpäiviä paljon lisää. Kiitos kivasta kirjoitukssesta, haaveillaan.....

Ressu kirjoitti...

samaa olin kirjoittamassa, ihana kirjoitus. Itsellänikin kun nuo varastot täynnä kankaita, lankoja ristipistokamoja..ja lisää tulee hankittua ...

Amalia kirjoitti...

No mutta eikö sulla ole yhtään keskeneräisiä töitä. Pystytkö tekemään entisen valmiiksi, ennen kun alat uutta? Tässä vaan lypsän sinulta kaikki tiedot :D
Hienoja noi vasemman laidan langat. Mistä niitä saa?

Villiviini kirjoitti...

Áina pitäisi muistaa kiinni unelmista, toiveista, haaveista, aloittamattomista suunnitelmista. Sen kun muistaisikin. On sulla hienot lankavarastot, katteeksi käy!

Katri kirjoitti...

Samaa mieltä olen kanssasi, haaveita pitää aina olla. Ja se varaston kasvatus, oli se pistelytarvikkeita tai muuta käsityötavaraa, tai muihin harrastuksiin liittyvää, sehän on nimenomaan eläkesäästämistä... :-)

♥ Sari ♥ kirjoitti...

Herkullisen värisiä lankoja!!!

intsu kirjoitti...

Kyllä on kiva kun on saanut kurkata vähän sinunkin varastoja:) Tuntuu oikein tyytyväiseltä,kun on aika tutun näköistä. Yksi ystäväni sanoi nähtyään mun vaan kolme koria,että eikö minun koskaan tee mieli viskata niitä pois. Minä sanoin,että älä nyt hulluja puhu,ei kuuna päivänä:) Niin,enkä kertonut,että mitä hän näki,niin ei siinä ollut vasta kuin pieni osa! Kyllä varastoja pitää olla sekä lanka,että pistelyvarastoja! Vois sitä keräillä paljon hullumpiakin asioita.

"pappi puikoissa" kirjoitti...

Voivoi, kiitos ystävällisistä, myötäelävistä ja kannustavista kommenteista :).
Ja juu, kyllä on keskeneräisiä, on :D.