Ah, kuka lienetkään Anonyymi ja syksyisen ristipistovaihtoni pari, jos luet tämän, niin kommentti kommenttiisi: Siihen alimmaiseen virkattuun pitsihuiviin ei ole mallia. Se on ihan uniikkikappale, ja tehty täysin "omasta päästä" :D.
Suosittelen kyllä jokaiselle virkkaajalle samaa, eli oma pää ja mielikuvitus käyttöön, ja muotoja virkkaamaan. Kun kaikki muodot ovat kasassa, laita ne nuppineuloilla kiinni styroksilevyyn tms. alustaan, ja virkkaa kuvioiden väliin tarpeellinen määrä ketjusilmukkasiltoja. Sillat voi tehdä myös esim. letittämällä, ompelemalla tai muulla tavoin punomalla.
Lopuksi kostutat koko komeuden, ja kuivumisen jälkeen: se on siinä, uniikki ja omannäköinen!
Päiväkoti, jossa pidin useamman vuoden pyhäkoulua, mutta josta jouduin nyt erinäisten kulkemishankaluuksien (minulla ei ole autoa käytössä, ja täältä Pinsiöstä ei "julkisia" kulje) vuoksi jäämään pois, muisti minua kivalla kesäyllätyksellä: sain lahjakortin pieneen käpykakkuun, hauska hyvän mielen ylläri :)!
Aloitin tuohon pistelyn oheen pitsineulehuivin väkertämistä. Jos saisin sen vielä ennen rippijuhlia (19.7.) valmiiksi. Näytän sitten, kun on jotain näytettävää.
tiistaina, kesäkuuta 23, 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kiitos, sainpa minäkin ahaa-elämyksen. En ole koskaan uskaltanut ruveta värkkäämään noita "epämääräisiä muotoja", kun en ole käsittänyt, miten ne kiinnitetään yhteen. Neliskanttisista aina tietää. Jonain päivänä minäkin...
Vastaus oli minulle:) En osaa tehdä mitään ilman ohjetta:( Pitäisi vaan joskus yrittää!
Lähetä kommentti