Oli jo hiukka pitemmälläkin, mutta jouduin purkamaan sitä hyvän matkaa takaperin, koska rajattomassa itseluottamuksessani oletin osaavani mallineuleen ulkoa. - Kunnes huomasin, että kahdesta mallikerrasta oli jäänyt kaksi kerrosta pois, ja peruuttaminen oli mielestäni välttämätöntä. (Isäntä sanoi, ettei huomaa mitään, mutta minä huomasin kyllä.)Pistelysaralta ei voi näytellä mitään, kun olen parina iltana urakoinut Yksiväristä Vaihtoa, joka on salainen. Ja jos väriäkin vilahuttaa, niin sittenpä saattaa vastaanottaja arvata (väristä voisi arvata jopa senkin, mitä kuva esittää...), joten antaapi olla vilahuttelemati sitten.
Ulkona on mitä loistavin ilma tehdä käsitöitä, kunhan löytää suojaisan nurkan, johon tuo mahoton tuulenpuhuri ei pahemmin osu. Aurinkoa riittää!
5 kommenttia:
Joo,niin se on ,että purkaa pitää jos on virhe. Ei auta,vaikka muut ei huomais,kun itse huomaa... Mun mies sanoo mua pikkutarkaksi sen vuoksi. Minä kysyn sitten aina häneltä,että miks pitää tyytyä huonompaan,jos paremminkin voi tehdä!
Kyllä se on totuus, ettei miehet (yleensä, poikkeuksiakin saattaa olla) huomaa virhettä neuleessa, varsinkaan pitsineuleessa. Sanovat vain, että reikiähän tuossa on! ;D Täällä ei muuten tarkene ulkokutomisia tehdä. Vaikka aurinko paistaakin aika mukavasti, mutta kylmää on ja tuulee kai tuolta hyiseltä mereltä suoraan. Mutta kevään ensimmäinen valkovuokko on avannut kukkansa pihassamme! ;)
Violetti on kyllä maailman hankalin väri kuvata. Minä sanoisin, että virhe kannattaa korjata, koska kyllä se itseä vaivaa, vaikka mies ei mitään huomaisikaan. ;)
Täälläkin päin tuulee. Olin päivällä Espoon Pitkäjärven rannalla ja tuntui kuin raikas kevättuuli olisi mennyt lävitseni :). No, joka säällä on hyvä ulkoilla..
Iik, mä en kyllä löytänyt tarpeeksi tuuletonta paikkaa meidän pihalta. Josko parin päivän päästä tarkenisi jo ulkonakin neuloa..
Vihreästä huivi/shaalista tuli tosi kaunis! Onneksi lankaa löytyi lisää.
Hyvää viikonloppua!
Lähetä kommentti