Harrastusaiheinen ristipistovaihto minulta mirelille:
Ensin pistelyt, pussukka ja kortti (haastekortti viikon takaa):
- Ajattelin, kun Mireli on hamsteriharrastaja...Sitten oheistilpehöörit vaihdon mukaan:
Ja pisteltiinhän sitä eilenillallakin. Nyt tuli jo pikkuisen käyttöä Salaisen Ristipistoystävän lähettämälle ohjeviholle, kun pistelin ensimmäisen kukkaiskeijuni:
Tein pistelyn 18 ct aidalle, joten se on luonnolliselta kooltaan huomattavasti kuvaa pienempi. Oikeastaan olisi kannattanutkin valita harvempi kangas, mutta halusin juuri tämän hennon vaaleanpunaisen taustan. (Taustan väri ei - tietenkään! - kuvassa näy...)Pikkuneiti odottelee kovasti vaihtoaan, jonka teemme hänen kanssaan keskenämme. Lupasin tehdä sen valmiiksi huomenna, kun tyttö on koulussa. Olisi tarkoitus laittaa tämä keijukuva hänelle saksikotelon koristeeksi.
Tyttö teki kovat säännöt vaihtoon: 2 itsetehtyä osaa, 9 askartelutavaraa. Ja pitää kuulemma olla nauhoja, niittejä, keijuja, taustapapereita, tarroja - eikä missään tapauksessa tildoja. Saapa nähdä, osaanko tehdä hänelle mieleisen vaihdon. Oikein jännityksellä kyllä odotan minäkin, mitä tyttö minulle on valinnut.
Pikkuneidille ei siis tildoja. Tämmöisen Tilda-pussukan nyt kumminkin ompelin, ihan muuten vain. Teki mieli kokeilla jotain simppeliä ohjetta, kun on sentään tullut pari Tilda-kirjaa ostettua:
Pikkuneidille ei siis tildoja. Tämmöisen Tilda-pussukan nyt kumminkin ompelin, ihan muuten vain. Teki mieli kokeilla jotain simppeliä ohjetta, kun on sentään tullut pari Tilda-kirjaa ostettua:
Jouluksi täytyisi kyllä se Tilda-joulukalenteri tehdä...Päivän askartelu jäikin sitten tähän yhteen vaivaiseen ATC-korttiin, "Syysunelma":
Anoppi vieraili tänään yllättäen. Tilanne meinasi kärjistyä, kun hän sanoi heti tänne ehdittyään, että koiramme on lihava. Minä siihen: "Ei ole." Hän: "On se." "Ei ole." "On se." "Ei ole." "Älkää syöttäkö sitä enää." Sihautin, että jokainen pitäköön huolta omista kiloistaan, ja lähdin äkkiä lenkille. Tunnin reippaan lenkin jälkeen, raikasta ulkoilmaa hönkäiltyäni, jaksoin taas hymyillä. Vaan niin se loukkaa minua, kun koiraamme arvostellaan, että ihan olisi, kuin lapsestamme sanottaisiin. (Minusta itsestäni jos sanoo, niin sen ei niin ole väliä. Lapset, mies, koira ja koti ovat niitä herkkiä kohtia.)
5 kommenttia:
No voihan anopit! Sinun anoppisi sentään huomasi, että teillä on koira. Minun anoppini ei ole mitenkään reagoinut siihen, että meille syntyi tammikuussa toinen lapsi; ei raskausaikana, ei lapsen synnyttyä, ei siis ole vielä käynyt edes katsomassa... lapsenlastaan siis. :/ Tuo "koira on lihava" -kommentti olisi kyllä voinut hyvin tulla mieheni anopin (siis äitini) suusta. ;) Sellaisia ne anopit ovat, kuvittelevat että voivat päästää suustaan mitä tahansa. ;)
Heh, hauska juttu, että sinulla on tyttäresi kanssa vaihto! :) Tuo alkaa jo lähennellä vaihtoaddiktia... ;) Mutta vaihdothan ovat kivoja! :) Hauskaa viikkoa sinulle!
Juu, ehdottomasti vaihtoaddikti. Ei vaan, mutta kun tyttö haluaa kanssa useammin mukaan, kun lapsilla noita vaihtoja on ollut vähän harvakseen...
Sinä se vaan jaksat ahertaa käsitöiden parissa. Minullla on ihan jääneet vaan noihin Hys hys juttuihin noi väsäilyt.
Kunpa tietäisit miten minulla ja anopilla kärjistyi joskus ja mihin se johti...
Tuo hamsteri on ihastuttava aihe. Meillä oli muinoin Murre I, Murre II, Murre III, kokonainen hamsteridynastia.
Patsku ei ole lihava. Olisin itse reagoinut samalla tavalla kommentteihin... Minua kyllä siunattiin ihanalla anopilla, joka valitettavasti on jo lähtenyt täältä ikuisuuteen.
Lähetä kommentti