Pistetään taas neulalla koreasti

Hyvin on taas satanut! Pitkästä aikaa olen tällä viikolla leiponutkin, toissapäivänä omenapiirakkaa, tänään sämpylöitä. Voi, kun muksut tykkää, kun on koulusta tullessa tuoretta purtavaa! - Ja tietysti luksuksen tunnetta lisää se, että tilanne on todella harvinainen. Minulla kun noita inspiraatioita iskee tuolla keittiössä aika harvakseen.
Sitten käsitöiden pariin (jotka iskeekin sitten vähän useammin). Tässä on nyt varmaan pienin saksikoriste, jonka olen tähän mennessä tehnyt:

- Tuo jälkimmäinen kuva markkeeraa kissanpentua, vaikka onkin tuon verran erikoisen värinen... Saksikoristeen tein taas yhdellä muliinilangan säikeellä yhden kankaan langan yli, että tuli tarpeeksi pieni.

Ja tässä sitten se piperryspistely, jota jo joskus aiemmin keskeneräisenä esittelin:

Mikähän tuo nyt olisi... Koriste tai neulatyyny, kuinka vain. Kanssa tehty yhdellä säikeellä yhden langan yli. Biscornua en ollut ennen muotoillut, ja se näkyy kyllä tuosta. "Tyynyn" olisi myös voinut täyttää vähän täydemmäksi, jolloin se olisi ollut ehkä muotoilultaan kauniimpi ja neulatyynynä käytännöllisempi, mutta taas (ainakin kuusen)koristeeksi turhan painava. No, oppia ikä kaikki!
Ja uutta pistelyä vireille:

Antauduin sitten tuhlaamaankin - taas! Viime viikolla tilasin AdLibriksestä tämmöiset kirjat, jotka kotiutuivat postitse tänään:

- Vähän isompi AOY-kirja. Kannattaa kyllä ostaa kirjallinen näitä malleja, kun katsoo, mitä ne yksittäisinä maksavat!

Ensimmäinen ikioma Jo Verso:

- Pikkumallien tarpeeseen!
Ja sitten isompiin mahdottoman upea on tämä:

- Lohikäärmeitä ja vaikka mitä! Tähän kirjaan olen tosi tyytyväinen! Komeat, eksoottiset mallit, ja isommatkin helppolukuisia.
Ja viimeisenä, joskaan tuskin vähäisempänä, monogrammikirjanen:

Sieltä tosiaan löytyy monogrammit esimerkiksi kaikille meidän perheen jäsenille; tarkistin heti! Kirja on muutenkin ihanan vanhanaikainen.

Kolme ensimmäistä kirjaa ovat sikälikin mainioita, että niissä on värillisiä malleja, joista nimenomaan pidän, koskapa lankavarastossani ei aina välttämättä ole juuri numerolleen niitä lankoja, mitä mallitöissä on käytetty. Värilliseen malliin on helpompi etsiä vaihtoehtoja.
Viimeisen kirjan mallit ovatkin sitten kaikki kaksivärisiä, joten ne on helppo hahmottaa mustavalkokuvastakin.

Noin siis kilahti AdLibrikseen 50 €. Alkaa pahasti tuntua siltä, että täytyy viettää ensi kuussa "Älä-osta-mitään-syyskuu", ettei vallan ylettömäksi mene! Eilen tunsin omassatunnossani väristyksiä, kun isäntä etsi autoonsa varaosaa netistä. Kysyin, mitä semmoinen osa maksaisi. Isäntä sanoi, että siinä 130 €. Minä siihen - ihan spontaanisti, ja ajattelematta, kuten tavallista - että onpa yllättävän kallis (niinkuin minä siitä mitään tajuaisinkaan edes!) Isäntä siihen rauhalliseen ja hiljaiseen tapaansa huomautti, että eikös sinulta mennyt eilen Tiimariin 70 €... Totta, joo...
Josta tulikin mieleeni semmoinen kuriositeetti, että kun jossain blogissa pohdittiin (ihan siis leikkimielisesti vain), mistä hyvän miehen löytäisi, niin voinpa tässä puolestani heittää, että arkeologisilta kaivauksilta! Sieltä minä nimittäin omani löysin silloin 26 v. sitten. (Eikä se - löytöpaikasta huolimatta - ole kuin 2 v. minua vanhempi, heh.) Olimme näet silloin nuoruudessa molemmat kesätöissä semmoisilla kaivauksilla, ja siellä toisemme "trehvasimme". Eikä ole ollut tarvis katua.