Sitten käsitöiden pariin (jotka iskeekin sitten vähän useammin). Tässä on nyt varmaan pienin saksikoriste, jonka olen tähän mennessä tehnyt:



Ja tässä sitten se piperryspistely, jota jo joskus aiemmin keskeneräisenä esittelin:

Ja uutta pistelyä vireille:


Ensimmäinen ikioma Jo Verso:
- Pikkumallien tarpeeseen!
Ja sitten isompiin mahdottoman upea on tämä:
- Lohikäärmeitä ja vaikka mitä! Tähän kirjaan olen tosi tyytyväinen! Komeat, eksoottiset mallit, ja isommatkin helppolukuisia.
Ja viimeisenä, joskaan tuskin vähäisempänä, monogrammikirjanen:
Sieltä tosiaan löytyy monogrammit esimerkiksi kaikille meidän perheen jäsenille; tarkistin heti! Kirja on muutenkin ihanan vanhanaikainen.

Ja sitten isompiin mahdottoman upea on tämä:

Ja viimeisenä, joskaan tuskin vähäisempänä, monogrammikirjanen:

Kolme ensimmäistä kirjaa ovat sikälikin mainioita, että niissä on värillisiä malleja, joista nimenomaan pidän, koskapa lankavarastossani ei aina välttämättä ole juuri numerolleen niitä lankoja, mitä mallitöissä on käytetty. Värilliseen malliin on helpompi etsiä vaihtoehtoja.
Viimeisen kirjan mallit ovatkin sitten kaikki kaksivärisiä, joten ne on helppo hahmottaa mustavalkokuvastakin.
Viimeisen kirjan mallit ovatkin sitten kaikki kaksivärisiä, joten ne on helppo hahmottaa mustavalkokuvastakin.
Noin siis kilahti AdLibrikseen 50 €. Alkaa pahasti tuntua siltä, että täytyy viettää ensi kuussa "Älä-osta-mitään-syyskuu", ettei vallan ylettömäksi mene! Eilen tunsin omassatunnossani väristyksiä, kun isäntä etsi autoonsa varaosaa netistä. Kysyin, mitä semmoinen osa maksaisi. Isäntä sanoi, että siinä 130 €. Minä siihen - ihan spontaanisti, ja ajattelematta, kuten tavallista - että onpa yllättävän kallis (niinkuin minä siitä mitään tajuaisinkaan edes!) Isäntä siihen rauhalliseen ja hiljaiseen tapaansa huomautti, että eikös sinulta mennyt eilen Tiimariin 70 €... Totta, joo... 
Josta tulikin mieleeni semmoinen kuriositeetti, että kun jossain blogissa pohdittiin (ihan siis leikkimielisesti vain), mistä hyvän miehen löytäisi, niin voinpa tässä puolestani heittää, että arkeologisilta kaivauksilta! Sieltä minä nimittäin omani löysin silloin 26 v. sitten. (Eikä se - löytöpaikasta huolimatta - ole kuin 2 v. minua vanhempi, heh.) Olimme näet silloin nuoruudessa molemmat kesätöissä semmoisilla kaivauksilla, ja siellä toisemme "trehvasimme". Eikä ole ollut tarvis katua.

Josta tulikin mieleeni semmoinen kuriositeetti, että kun jossain blogissa pohdittiin (ihan siis leikkimielisesti vain), mistä hyvän miehen löytäisi, niin voinpa tässä puolestani heittää, että arkeologisilta kaivauksilta! Sieltä minä nimittäin omani löysin silloin 26 v. sitten. (Eikä se - löytöpaikasta huolimatta - ole kuin 2 v. minua vanhempi, heh.) Olimme näet silloin nuoruudessa molemmat kesätöissä semmoisilla kaivauksilla, ja siellä toisemme "trehvasimme". Eikä ole ollut tarvis katua.
7 kommenttia:
Mistäkö hyvän miehen löytää! Hih,hih,minä voin sanoa,että sillan alta:) Sillan alta minä nimittäin mieheni löysin,kun hän oli siltaa rakentamassa!!Monenlaisissa paikoissa sitä voi treffata ja enpä ole minäkään milloinkaan katunut.
Kiva pieni saksikoriste! Tosi nätit sakset muuten!
Hyvä, Intsu! - Hyviä paikkoja on tosiaan vaikka kuinka...
Jaa, jos jatketaan listaa hyvien miesten löytöpaikoista, niin minä löysin omani kadulta keskellä kirkasta päivää. Tosin meillä molemmilla oli mukana välittäjä, jotka tunsivat toisensa ennestään. Eikä ole minunkaan tarvinnut katua tuota yli 40 vuotta sitten tapahtunutta.
Oletpa hankkinut kiinnostavia kirjoja. Minuakin nuo oikein houkuttavat, mutta kun näköni on mennyt semmoiseksi, etten oikein näe pieniä ristipistoja ja isot eivät niin houkutatele. Olisihan ne kyllä kivoja katselukirjoinakin! ;)
Hyvän miehen voi löytää koiranpissitysreissullakin, etenkin kun tarpeeksi usein kaihoisasti kulkee unelmiensa talon ohi. Ja, kas sitten voi käydä niin, että pääseekin sen talon emännäksi. Ja ihmeiden ihme: löytää talon historiasta omia sukujuuria, tai no, muutaman väärän koivun takaa ja noin kahdeksannesta polvesta taaksepäin, mutta silti.
Sinulla on tosi kadehdittava näkö. Minäkin tekisin niin mielelläni ristipistoja, mutta kun on töppösormet eikä näkö riitä. Ehkä tein kiintiöni aikanaan täyteen. Silti nuo kirjatkin ovat himoittavan näköisiä. Jos nyt tilaisi, niin lasku tulisi ensi kuussa... Hyvää yötä tai ehkä huomenta!
Ihania pikkupistoja olet tehnyt! :)
Taisi olla minun blogini, missä joku kyseli, mistä noita hyviä miehiä löytää. :) Enpä ole minäkään katunut, että uskaltauduin 9 v sitten sokkotreffeille jonkun netin seuranhakupalstalta löytyneen tyypin kanssa. Ne sokkotreffit jatkuvat edelleen... ;)
ihania kirjoja :)
Lähetä kommentti