lauantaina, elokuuta 09, 2008

Hampaat irvessä neulomista ja muuta mukavaa

Pikkuneiti pujotteli aamulla itselleen rannekorun:

Valitettavasti en onnistu sisukkaista yrityksistäni huolimatta saamaan kunnon kuvaa noista helmitöistä, mutta nätti se kumminkin on, usko pois. Tytön kaveri lähti tänään lomaa viettämästä Helsinkiin, ja tyttö jo kirjoitti ensimmäisen kirjeen hänelle!
Minä sen sijaan taidan olla aikaansaannoksissani miltei tappion puolella. Päivä on mennyt koiranrapsutuksen ja jäätelönsyönnin merkeissä, enimmäkseen. Olenhan minä toki aina välistä epätoivon vimmalla neulonut tuota "olympianeulettani", mutta saapa nähdä, kumpi antaa periksi ensin, neule vai neuloja. Painiottelulta tämä nyt kumminkin pahasti näyttää. Voit lukaista valitusvirteni: suomineuloo.
Mieluisampaa on suunnitella salaisille ystäville paketteja. Niitä onkin pikkuneidin kanssa tässä koostettu. Huonolla omallatunnolla kuuntelen isännän moottorisahan ääntä pimenevästä illasta. Eilenkin mietin leimakuvia väritellessäni, eikö aikuisella naisella tosiaan ole tämän tärkeämpää tekemistä? - Joku olisi vastannut, että on. Mutta jos kysymys asetetaan toisin: Eikö aikuisella naisella ole tämän parempaa tekemistä? - Niin ei ole! Eikös se elämän tarkoitus ollut murheen karkoitus, vai mitä tuo Martti Syrjä joskus vuosia sitten väitti? Ja jos ne murheet tulee näin yhteiskunnallisesti hyväksytyllä tavalla karkoitettua, niin mikäpä sen mukavampaa! Siis, että voisihan sitä ihmisellä huonompiakin harrastuksia olla...
Henkisesti täytyy alkaa valmentautua tuohon koulunalkuunkin. Se merkitsee uutta (tai vanhaa) päiväjärjestystä meidän sakille taas. Lasten täytyy opetella menemään nukkumaan klo 21 (loma-ajalla illat ovat venyneet 23:een), ja itsellekin taitaisi olla tarvis joku rytmi löytää, kun tulee yöllä valvottua yhteen tai kahteen käsitöiden ja askarteluiden parissa. Onneksi (!) illat alkavat selvästi pimetä. Se on hyvä vinkki oikeasta vuorokausirytmistä.
Iltapäivällä satoi ja paistoi yhtä aikaa. Pikkuneidin kanssa juoksimme ulos bongailemaan sateenkaarta, vaan ei löytynyt tällä kertaa. Mutta taivas oli kaunis - kuten kai aina (ainakin Suomessa):

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Moi! Jätänpä nyt puumerkin, että kävin täällä lukemassa :).

Meilläkin on nukkumaanmenoajat venähtäneet ihan retuperälle, joten melkoinen ryhdistäytymisoperaatio odottaa! Jospas tästä siis itsekin malttaisi kohta köpsytellä uneen, kunhan nyt vielä pari kerrosta olympiatakkia..... - ja sitten se kellomokoma onkin taas hyppinyt yli puolenyön!

Hyvää viikonlopun jatkoa ja tsemppiä koulunalkuun!

Elina kirjoitti...

On se tosiaan jännä mikä on yhteiskunnallisesti hyväksyttyä "laiskottelua". Esimerkiksi urheilu on varsin hyväksyttävä syy luistaa välttämättömistä töistä, mutta esim. pelaaminen (tietokone- konsolipelit) ja askartelu ei sitä sitten välttämättä enää olekaan. Tokihan urheilulla pitää itsensä kunnossa fyysisesti ja henkisesti, mutta mikä tahansa mieleinen harrastus pitää ihmisen kunnossa henkisesti ja sitä myötä tavallaan myös fyysisestikin. :) Eli askartele sinä vain hyvällä omalla tunnolla! Periaate "asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat" kuulostaa omiin korviini erinomaiselta. :D

Anonyymi kirjoitti...

Minulla on kyllä tämä harrastus ihan etusijalla ,muut jätän suosiolla sitten kun ehdin tai huvittaa..tämä harrastus on ns. minun henkireikäni oman hyvinvoinnin saralla ja tärkeä sellainen.

meilläkin tuo nukkumaanmeno on kesällä hujahtanut ihan puolille öin koululaisella ja nukkuu sitten kymmeneen aamulla,miten sitä saa ylös ekana kouluaamuna, kysyn vaan...kun ei vielä nukuttaisi klo 21-22..apuvaa..tiistaina on eka aamu koululaisella. mutta siitä se pikkuhiljaa muotoutuu arkirutiinit ja rytmit.

Matleena kirjoitti...

Voi kun olet saanut hyviä kuvia taivaasta, varsinkin tuo alempi.

Viisaita sanoja tuossa edellä Elinalta ja Liisalta, ne kannattaa painaa muistaa, kun seuraavan kerran potee huonoa omaatuntoa harrastuksissaan.

Anonyymi kirjoitti...

Oikein mukavaa ja turvallista koulun alkua teidänkin perheelle. Siitä ne nukkumaanmenoajat vähitellen muotoutuu koulurytmin mukaiseksi. Minä yleensä suurin piirtein valvon edellisen yön ennen koulun alkua :) Ilmassa väreilee pientä jännitystä... Saan uudet ekaluokkalaiset, mahtavaa !

Palaga kirjoitti...

Meillä ei ole enää sitä jännitystä, siis kouluun menon. Yliopistokin on poissa laskuista, kun pojan masennus edelleen jyllää.

Olen ihmetellyt tuota "olympianeuletta" useimmassa blogissa. Nyt se vasta selvisi minulle, teidän yhteisen blogin myötä. En ole huomannut koko projektia aikaisemmin. Minulla ei ole mitään uutta aloitettua.

Kirsi kirjoitti...

Meillä minä olen herättänyt porukan tällä viikolla jo yhdeksältä ylös. Normaalisti saattaa joutua heräämään jopa kuudelta, jotta kerkeää kaupunkiin kouluun. Olen kuullut että muut ei joudu vielä näin aikaisin heräämään. Onneksi poika seuraa noita kisoja ja herääminen on aikaisemmin jo helpompaa.