Yksi arvontakin taas ratkesi

15 000 kävijän raja meni rikki tuota edellisen postauksen joulukalenteria touhutessa ihan huomaamatta. Siihen touhuun katosikin koko päivä, mutta niinpä onkin jo joulukalenteri melkein täynnä: parilta luukulta puuttuu vielä tekijä! Ja plakkarissa runsaasti hommia minulle, eli kerättäviä pikkupaketteja, joita minä puolestani saan lähettää. Olen ihan innosta soikeana!

Mutta siis: Arvonta suoritettiin perinteisin menoin, eli "sano joku luku" -periaatteella. Ja arvonnan voitti (aploodeita ja rummunpäristystä): Matleena! - Nyt täytyykin poiketa kysymään postitusosoitetta...

Ristipistovaihto 4 kukka-aiheella pääsi eilen uuteen kotiinsa, eli tällaisen paketin laitoin mirelille:

Hän kun vaikuttaa bloginsa perusteella luontoihmiseltä, pistelin hänelle vähän ei-niin-perinteisiä kukkamalleja. Tässä neulakirja ja kortti vähän lähempää:

Ja kun tuo varsinainen pistelytyö on kerran neulakirja, on sillä myös kannet, joten läväytetäänpä ne auki:
Ja tässä kortin pistely vielä ihan lähi-lähikuvassa:
sofiahh sai myös eilen toisen deco-materiaalilähetyksensä. Sen aiheena oli nyt 30 kpl "tilpehööriä" (oikein minulle sopiva aihe!) Tämmöistä pientä tavaraa lähetin hänelle:Tänään haaskasinkin sitten aikaa tekemällä tämmöisen meemin, jonka löysin monestakin paikasta, mutta johon lopulta sorruin yllä mainitun Matleenan sivuilla:
"Tässä on joukko kysymyksiä. Vastaa niihin, laita vastauksesi Googlen kuvahakuun ja liitä haun eka sivun kuvista yksi kuva vastaukseesi."

1. Ikäsi seuraavana syntymäpäivänäsi?

2. Minne haluaisit matkustaa?

3. Lempipaikkasi?

4. Lempitavarasi?

5. Lempiruokasi?

6. Lempieläimesi?

7. Lempivärisi?
8. Tämänhetkinen tunnetilasi?

9. Kulkuneuvosi?

10. Mitä teit viime lauantaina?

11. Mitä teit viime sunnuntaina?
12. Keneltä näytät?

Että semmoista. Tänään onkin huomattavasti parempitunnelmainen päivä kuin eilen. Aurinko paistaa ja on kaunis syyspäivä. Koulubussikin muisti hakea lapset melko lailla ajoissa.

Eilen illalla käytiin kotipuolessa kummitytön luona. Hän on "luottoparturimme", joka saa autistipoikammekin hiukset leikattua. Kuten ehkä olen aiemminkin maininnut, autistinhan tuntee siitä, että hänellä on "lennossa leikattu tukka". Eli hiustenleikkuu ei aina ole helppoa, kun kohde tahtoo luistaa saksien ulottuvilta.

Näppärästi kummityttö leikkasi koko 6-henkisen perheemme hiukset iltapuhteilla, työpäivänsä päätteeksi. Hieno tyttö!

Olympianeulekin edistyy, mutta ei ole vielä niin pitkällä, että kannattaisi julkaista lisäkuvaa. Nyt sitten vain koiralenkille ja puuhaamaan joulukalentereihin pikkukamaa!