Miehen veljenpoika kirjoitti ylioppilaaksi ja juhlii kohta. Väkersin kortin. Ekan "cd:ni" nyt. Ohjelmointilevykkeestä on tehty, mikä sopiikin hyvin matemaattisesti lahjakkaalle kaverille!
Kortti sisältä:
Ja päältä. Vähän harmitti, kun ei ollut mitään reunaoranmenttia cd:n reunoille kiinnitettäväksi. Toisaalta, eihän miehinen mies krumeluureja kaivanne. Kortin sisäkanteen liimasin vielä setelitaskun. Sen sisältöhän lienee tuossa iässä tärkein... Pojan kuva on itse piirretty, kuten jäljestä arvata saattaa. Kuvan olisi voinut sijoittaa alemmas, mutta piirroskaveri on niin kapeaharteinen, että levyn keskusta olisi sitten vilkkunut. Toisaalta hartiat levenivät, kun kiinnitin kuvaan kiiltokuvaruusun. No, tehty mikä tehty. "Tyytyä kans pittää", kuten isäni sanoisi.
maanantaina, toukokuuta 26, 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti