Kuulemma tulppaaneita täytyisi uudistaa niin, että istuttaa sipulit vuosittain uudestaan. Äiti ei ole niin tehnyt. Minä yritin punaisten tulppaanien kanssa, mutta taisi olla jotain etelän lajia, joka kukki kaikista varotoimenpiteistä huolimatta vain yhtenä vuonna.
Löysin sentään keltaisia tulppaaneita, jotka kukkivat ilman kommervenkkejä:
Nättejähän nekin ovat, mutta mielisin punaista, kun sitä varsinkin keväällä on luonnossa kovin vähän. Sensijaan keltainen kärsii inflaation, kun rikkaruohot, kuten leskenlehdet ja voikukat, valloittavat pihat ja pientareen värillään. Kesällä meillä kukkiikin palava rakkaus pitkin pihaa, joten silloin punaista riittää.
Toiseksi vanhimmalla lapsellamme on kesäläksynä kerätä 20 kasvin kasvio. - Se on mielestäni kovin kannatettava paluu perinteisiin.
Lisäilin tuonne valmiiden töiden puolelle taas jotain: kesäATC:t (ks. kortit),
nyplätyn liinan (ks. Nypläys)
ja vielä tiffany-työn (ks. Lasityö), jotka sain kuvattua mummolareissulla ja taisi sinne tulla jotain muutakin pientä. - En näemmä tahdo saada kaikkia linkkejä toimimaan yhtä aikaa, mutta jos et näitä napsauttamalla onnistu, täytyy mennä sivupalkin kautta!
Haikailen tässä taas uuteen vaihtoon mukaan: Yllätys vaihto 6:n aihe "keiju ja kukka" kuulostaa niin houkuttelevalta! Laitoin siksi jo tänään postiin nuo Kesämieltä ystävälle - vaihto ja Yllätys Vaihto 5, puutarhan. (Anteeksi kömpelö kielenkäyttö, kun on nuo linkit - ihan huvin vuoksi - tuossa välissä!) Lähtivät varmaan vähän turhankin etuajassa, mutta kun loppuviikoksi on lupailtu sadetta, ja minä pääsen kyläkaupan postille vain patikoimalla reppu selässä, niin on tartuttava toimeen tämmöisenä aurinkoisena päivänä!
- Kaupungilla pääsen käymään vain satunnaisesti, kun täältä on matkaa sinne noin 12 km, ja olen isännän kyydin ja hyvän tahdon varassa... Niinpä täytyy yltyä aina sitä materiaaliakin hamstraamaan, kun kerran kaupunkiin pääsee! - Ei sitä varmaan lähiöasukas osaa kuvitellakaan, millaista on olla autottomana maalla...
4 kommenttia:
Mukavaa, että vielä kerätään kasvioita. Itsekin aikoinaan ala-asteella kasveja keräilin, parinakin kesänä. Siitäkö lienyt alkanut kiinnostukseni metsän kasveihin. Nykyisissä opinnoissanikin, matkailualalla, kasvitietämyksestäni on ollut hyötyä. Kannatettava perinne tosiaan :)
Toivottavasti sama tehtävä lankeaa meidänkin lapsille, kannatan kyllä lämpimästi kasvien tunnistamista ja keräämistä. Yllätyin kyllä, kun eilisellä luontoretkellä ainakin esikoinen tunnisti aika monta kasvia pelkkien (osittain puhkeamassa olevien) lehtien perusteella.
Kirjoittelen sulle taas postia, jahka löytyy sopiva tauko :).
Ihana kukkaloisto!
Hei kun poikkesin sivuillasi enemmänkin ja katsoin noita kuvia tuolla oikeassa laidassa niin kerron tiedoksesi että sinivuokkoja saa kyllä kerätä maljakkoon mutta ei saa myydä :))
Täällähän on kaikenlaisia mielenkiintoisia juttuja :))
Lähetä kommentti