
Täytyy kai ryhdistäytyä mahdollisessa seuraavassa näyttelyssä, vaikka töiden hinnoittelu tuntuu olevan jotenkin hirmuisen herkkä ja henkilökohtainen asia.
Joka tapauksessa: tässä olen käyttänyt applikaatiota, tilkkutekniikkaa ja kirjontaa (myös helmikirjontaa "ikkunaristin" keskellä). Työn taisi kruunata luonnonoksa, johon sen ripustin. Sopi teemaan.

Kissateema kyllä vielä kelvannee, kun sentään mukana on tiikeri (muistuttaa kovasti omaa koiraamme "kiskotteluasennossa"), ja väritkin ovat "poikamaisia".
Värit olen valinnut, paitsi poikani mieltymysten, myös sen mukaan, että ostin postimyynnistä ja läheisestä (Nokian ainoasta, tietääkseni) kangaskaupasta houkuttelevia, uusia kankaita, jotka kutsuivat tarttumaan saksiin ja neulaan - silloin.
Kuvassa kankaat näyttävät taas niin herkullisilta, että taidan palata aiheeseen.

Aloitin kyllä työn jo joskus edellisessä kodissamme esikoisemme ollessa vauva; hyvänen aika, siitä täytyy olla n. 15 v.!
Olin vähän liian kunnianhimoinen ensimmäistä työtä ajatellen:
halusin tehdä kaikki oikeaoppisesti - toisin sanoen käsin.
Kun tällä vuosituhannella päätin tarttua hommaan uudestaan, käytin saumoitukseen ompelukonetta, joten työ on n. 1/3:n osalta ommeltu koneella. Tikkaukset toki ompelin KÄSIN!
Kun tällä vuosituhannella päätin tarttua hommaan uudestaan, käytin saumoitukseen ompelukonetta, joten työ on n. 1/3:n osalta ommeltu koneella. Tikkaukset toki ompelin KÄSIN!
Tämä on kyllä aito tilkkutyö sikäli, että se koostuu yksinomaan jämäkankaista. Siitäpä johtuu tuo "raikas" värityskin. (Klikkaa myös tilkkutyöt.)
2 kommenttia:
Oletpa sinä monitaituri; helmet, kankaat ja langat soljuvat käsissäsi oikein taiteeksi! Lienetkö vielä työssä oleva; paljon saat aikaan ja harrastat monenlaista?
Löysin tänne Eilan blogin kautta. Aivan ihana blogi ja todella upeat käsityöt!
Lähetä kommentti