tiistaina, huhtikuuta 22, 2008

Puita tyhjiksi!


Nuori neitimme halusi viime vuonna muuttaa isoveljen kanssa samaan huoneeseen. Sain siis tytön huoneen omaksi työhuoneekseni; tuntui ylelliseltä! Oli tilaa maalaustelineille, ompelukoneelle, saumurille, väreille, kankaille... No, se riemu on nyt ohi, kun tyttö haluaa oman huoneensa takaisin. Saan siis tyytyä maalaamaan kuistilla, ja kuistilla nykyään majailevat kangaspuut täytyy siirtää yläkertaan. Mutta ei vielä! Vielä on loimea jäljellä.


Kangaspuihin asettautuminen on sen verran pitkäjänteistä puuhaa, että se toteutuu vain kausittain. Useimmiten tulee tehtyä sellaisia käsitöitä, joihin voi helposti hetkeksi tarttua, vaikka TV:n ääressä tai lapsien touhuja seuratessa.

Yritän nyt, äitienpäivän lähestyessä, saada irrotettua tukilta jotain valmista: jos mummuille sieltä löytyisi sopivat kaitaliinat. Loimi onkin sitä anopin tuomaa pellavasekoitelointa , jota aiemmin esittelin( ks. ). Sen selvittämisessä ja luomisessa tuhraantui melkoisesti aikaa, mutta toki mieluusti käytän kaiken, mitä voin ilmaiseksi saada ("time is money" - hmm - ja edellistä on meillä enemmän kuin jälkimmäistä).
Puissa oleva loimi on taalainsidosta (malli-idea löytyi "Mallikerta 2/2004 -lehdestä). (Ks. pari mattoa, klikkaa kudonta.)

3 kommenttia:

Stricker kirjoitti...

Hurjan monenlaisia käsityölajeja harrastat, nostan hattua! Tosi kiva oli katsella erilaisia kauniita töitäsi.

Ninnu kirjoitti...

Kaunis tuo kaitaliinan kuvio! Patsku näyttää hurmaavalta koirulta.

MysteryKnitter kirjoitti...

Osaat totiseti kutoa! Tuo tyyli on minulle ennestään tuntematon.