Hyvää 1. adventtia!

Eipä sitä meinaisi todeksi uskoa, että tänään on jo aika laulaa Hoosiannaa.

Mutta, toden totta, kalenterista tarkistin, että näin se on :).

Meillä sataa vettä taivaan täydeltä. Eilen sentään paistoi aurinko ja oli hyvä lenkki-ilma.

Onneksi jouluunvalmistautumistunnelmaan auttaa Sarin ihanan adventtisunnuntaikalenterin avaaminen!

Sirkeä tonttuvanhus ja unelias Tilda-tyttö hyppäsivät pikkuneidin hyllyltä assisteeraamaan, kun otin kuvan adventtikalenterin houkuttelevannäköisistä paketeista:Ah, ihanaa, Sari oli laittanut mukaan teejuopolle sopivia, herkullisennäköisiä teepussejakin! Katse kiinnittyi myös heti somaan, itsenäisyyspäivälle varattuun peltipurkkiin (*nimim. Peltipurkkifriikki*). Oi-oi, miten sitä jaksaakaan varrota pyhästä pyhään :).

Tämän päivän pakettikortti oli nimikoitu kekseliäästi:Hihii, ja pakettikortti antoi vinkin sisällöstä, joka on mitä ihanin talvinen mökkipistely (oih, punaisia lintujakin - rakastan niitä!) ja kaksi kauniinväristä satiinilankadokkaa, joista paketin aukaisemista seurannut pikkuneiti henkäisi heti ihastuneesti: "Mitkä värit!":Pikkukuvasta yläoikealla näet koristeen upeanvihreän tähtitaustakankaan, joka on sattumoisin ihan meidän ulko-oven värinen. Kaikkea sitä huomaa, kun menee - luonnonvalon toivossa - ulos kuvaamaan ;).

Kiitos, Sari, kertakaikkiaan mykistävänihanasta kalenterinaloituksesta!

Vilautan Sarille täksi päiväksi tekemääni pikkupakettia, kunhan kuulen, että hän on sen avannut.

Pikkuneiti ryhtyi joulukorttien tekoon - ehkäpä minunkin siis pitää. Innostus kyllä tarttuu, kun yhdessä tekee.

Ja vastauksena Lumiruusun kyselyyn: Enpä vielä tiedä, mimmoista joulukalenteria sitä alkaisi täällä blogissa joulukuun alussa julkaista. Epäilemättä jotain pitäisi...