tiistaina, huhtikuuta 05, 2011

Kiitos, ystävät, tuesta :). Kivaa, että on paikka, missä valittaa ja saada myötätuntoa :D.
Olen, ainakin toistaiseksi, ollut yleensä nopea toipumaan:
Aurinko paistaa tänään upeasti, paikallistie on mitä kuraisin, eli koiralenkin jälkeen olimme ikimuistoisessa kunnossa molemmat. Ja joustenpariskuntakin kävi jo paikkojentarkastuslennolla tuossa lammella! (Olisin ottanut kuvan, mutta eipä tule tuota kameranrohjoa kuljetettua lenkeillä mukana...)

5 kommenttia:

TainanNukkekaappi kirjoitti...

Kyllä se on hyvä ihmisen välillä purkaa tuntojaan. Kurakeliä riittää, meillä ainakin on kuraa, jäätä ja vesisadetta ja villakoira pitkässä turkissa:) Olen käynyt joitakin kertoja blogissasi, tervetuloa vastavierailulle!

Sari kirjoitti...

Voimia roppakaupalla!
Ja kuraa riittää täälläkin. Neiti Koira oli eilen kurapuvusta huolimatta kulta-valkoisen lisäksi myös harmaan musta :(

Villiviini kirjoitti...

Juu, sitä varten meitä virtuaalikavereita on. Halit!

Maria kirjoitti...

Olen ihmeissäni ja iloisesti yllättynyt tämän "blogimaailman" ystävistä, vaikka läheisesti tuttuja ei ollakaan, voi silti kokea lämmintä ystävyyttä ja todella myös myötätuntoa ja tukea monissa elämän vaiheissa.
Olen itse myös monesti huomannut käsitöiden mieltä lohduttavan vaikutuksen.
Voimia Sinulle!

Jaana kirjoitti...

Olen täsmälleen samaa mieltä kuin edellinen kirjoittaja.
Se Flip-Flop ei ollut oikein mukavaa lankaa neuloa, langassa itsessään oli jo irrallaan olevia nyppyjä, joten varmasti käytössä nyppyyntyy paljon. Yksi pipo riitti langan kokeiluun, ei ole minun lanka. on muuten tehty kierrätyspulloista suurimmaksi osaksi.