sunnuntaina, joulukuuta 05, 2010

Terveisiä 2. adventin messusta

2. adventin luukku:Kiitos Lähetysseuralle, että adventtikalenteri on näin hienosti synkronoitu kirkkovuoteen, ja ihan vartavasten tähän 2010-vuoteen. Että adventtisunnuntainakin tulee adventtiluukku. Näin ei markettikalentereissa ole!
Ja tosiaan, terveiset 2. adventin messusta, Pinsiön kirkosta.
Pitkästä aikaa voisin tiivistää saarnan pääajatuksenkin:
Kuka tässä odottaa ja ketä? Jeesushan tuli jo, hänen tulemistaan ei tarvitse enää odottaa. Paitsi ehkä sitä toista tulemista, jota emme ehkä niin hirveästi haluaisi ajatellakaan, kun tämä elämä täällä maailmassa sujuu pääosin aika leppoisasti... Mutta Jumalahan jaksaa odottaa meitä, sytyttää ehkä Poikansa kanssa siellä jossain Taivaassa noin 1983:nnen kynttilän, ja odottaa...

Saarna oli puhutteleva ja riittävän lyhyt, jotta sen jaksoi kärsimätönkin alusta loppuun kuunnella.
Kirkkokuoro lauloi, ja kanttoreitakin oli mukana oikein kaksin kappalein. Toinen säesti pianolla, toinen lauloi kuorolaisten joukossa ja soitti lopun "Amazing Grace" -laulun mukana huilua.
Ja ko. loppulaulun aikana suurin koko vuonna näkemäni neitoperhonen lepatti viereiseen ikkunaan.
Kirkkokahville olivat kylän rouvat leiponeet, oli sämpylöitä kera juuston ja kurkun, kääretorttua, lusikkaleipiä, pullaa.
Sääli, että kirkkoon oli vaivautunut tulemaan vain kourallinen seurakuntalaisia. Eivät kai tiedä tai tule tietämäänkään, miten ihanan yhteisen hetken menettivät...

Ei nyt ole laittaa uusia valmistuneita käsitöitä esille. Joulukortteja olen kyllä viikon mittaan väsännyt tuonne askartelublogin puolelle.
Tässä vanha, aiheeltaan ehdottoman jouluinen kanavatyöni. Näitä tein nuorempana ihan sarjaksi asti:
Värit olen näihin yleensä valinnut itse. Villalangoissa ei ole sellaista sävyvalikoimaa kuin mouline-langoissa, joten niin hienosyisiä varjostuksia en niillä ole saanut.
Tein mieheni mummolle jonain jouluna samanlaisen, mutta hieman eri värisävyillä. Maria ja Jeesus ovat siinä ruskeaihoisempia.
Siellä se taulu kai vieläkin on, mummolan seinällä, vaikka Signe-mummosta jo aika jätti vuosia sitten...

5 kommenttia:

Kirsti kirjoitti...

Kiitos messu-terveisistä! Olet saanut viettää ihania hetkiä kirkossa. Ennakkoluulot estävät monesti kirkkoonmenon. Siellä on muka tylsää, jne. Eikä se ole muotia.
Itse kuulun menemättömien joukkoon. Emme saaneet mentyä kirkkoon kun minä nukuin liian pitkään. Tiedän että menetin paljon!
Teillä on siellä Pinsiössä ollut hyvät kirkonmenot ja vielä kirkkokahveet päälle päätteeks! Olen todella kateellinen. Pidän oikein kovasti siitä, että jumalanpalveluksen jälkeen on kirkkokahvit. Se on viihtyisää ja kotoista.
Itse asiassa on aika kolkkoa joutua vain lähtemään yhteisen tilaisuuden jälkeen itsekseen erilleen. Edes joku sana jonkun kanssa eli tulla itse nähdyksi jonkun toisen kommentoimisen kautta, se on tyydyttävää.
Huomaan joskus kadehtivani vapaiden suuntien yhteisöllisyyttä.

Lumiruusu kirjoitti...

Kiitos,Messu-terveiset olivat minullekin tarpeen...
Tänään piti olla meidän
Pyhäkoulun
(kokoontuu siis mun kotona)"joulujuhla" eli viimeinen kerta tämän vuoden puolella.
Oltaisiin sytytetty II Adventtikynttilä,laulettu joululauluja ja ihmetelty kaunista Jouluseimeäni hartaana...
mutta,
mulla on korvatulehdus,tytöllä poskiontelot.
ja olotila molemilla sen verran hutera että oli pakko peruutaa koko juttu,voi harmi.

Onneksi voin kuunnella Jouluradiota netistä,ihania uusia ja vanhoja joululauluja..
Kissan kanssa ollaan nukuttu sohvalla.
Kaunis tuo Madonna Ja Lapsi-kanavatyö,molemilla niin herkät kasvot.

Ritu kirjoitti...

Ihana toisen adventin runo. Muistuta mua ensi joulun alla, jos ollaan täällä blogimaailmassa vielä, että mäkin tilaan tällaisen kalenterin :)Oli mielenkiintoista lukea myös saarnatiivistelmäsi. Harvapa sitä Jeesuksen toista tulemista ajattelee, vaikka ehkä olisi syytäkin... Mä olen kuunnellut lempijoululauluani Adamin "Oi jouluyö" - siinä on koko kristinuskon sanoma !

Anneli kirjoitti...

Tuo kanavatyötaulusi on tosi kaunis !
Mukavaa itsenäisyyspäivää Sinulle !

Eija kirjoitti...

Sinä Outi osaat niin kauniisti kirjoittaa, varsinkin tuosta kirkkohetkestämme; ajattelin samoin kuin sinä.Kiitos sinulle sanoistasi.