torstaina, heinäkuuta 29, 2010

Aarrejahdissa

... olimme eilen mummolassa.
Paljonhan varkaat sieltä olivat vieneet, mutta onneksi eivät kaikkia loppuja olleet särkeneet. Kaikki tavarat ovat siellä kyllä hujan hajan, mummun ja setävainaan vanhat vaatteet, astiat, paperit ja tilpehöörit pitkin lattiaa. Kuinkas muuten, kun kerran lipastot ja kirjahylly oli viety, mutta sisältö jätetty.
Hiiret tietysti ovat sotkeneet oman osansa.
2 jätesäkillistä roinaa ja laatikollisen vanhoja, likaisia lehtiä veimme roskiin, ja vielä näyttää, kuin ei mitään olisi tehty...
Kaivoin sentään kamarin lattialta, romujen alta, joukon eriparisia ruusukuppeja:
- Ja pari retrolautasta:
- Ja aarteen, jota en osannut odottaa löytäväni, sedän sotilaspassin vuodelta -51-52:
Ja nipun isän sisarusten koulukirjoja -40-50-luvuilta, kuluneita, risoja ja likaisia, mutta aarteita minulle:
Kyllä siihenkin aikaan kirjoja pitkään kierrätettiin, kuusikin nimeä näyttää jonkun kirjan alkulehdellä olevan.
Mukavasti siellä olisi aika vierähtänyt, mutta kun hengitys kävi pölyn ja hiirenulosteiden keskellä raskaaksi (toivottavasti ei iske myyräkuume...) Lapset poimivat ihan tyytyväisinä ulkona viinimarjoja sen aikaa, ja isäntä yritti aloitella navetan romahtaneen katon korjausta. Kyllä siellä(kin) töitä piisaisi!

Sitten modernimpiin aarteisiin.
Tämä päivä on vierähtänyt valokuvaillessa ja kuvia blogiin siirrellessä.
Olen yrittänyt listata omistamiani ristipistomalleja omaan linkkiinsä. Tosin masennuksekseni huomasin, että kuvien muokkaaminen ei ollut enää niin helppoa, kuin joskus, vanhoilla asetuksilla. Niinpä linkkisivusta ei tullut kovin nätti, mutta tulipahan sivu kumminkin :).
Käsityökirjasto pitäisi vielä päivittää ajan tasalle, mutta se saa jäädä, huomiseksi, ehkä.
Ulkona on niin kuuma, ettei vielä ikinä. Ilmanala on kertakaikkiaan tukahduttava. Isännän piti lähteä viemään naapuriin postia, joka oli erehdyksessä jaettu meidän laatikkoon, mutta hän kääntyi ovelta takaisin: eihän sinne voi mennä!

8 kommenttia:

Peikkotyttö Hanna kirjoitti...

Oi mitä aarteita nuo ruusukupit ja vanhat kirjat, ja tuo passikin niin arvokas muisto!!! :)

Irma kirjoitti...

Onpa ikävää kun varkaita on mummolassanne käynyt!:(
Kauniita aarteita kuitenkin löysit!

Mahtava valikoima sulla noita ristipistomalleja, kävin kurkkaamassa ;)

Harvoin näin tukahduttavaa on ollut, ei tarvii kun olla, niin hiki kaatuu päältä. Mielummin minäkin sisällä oleskelen ;)

Ritu kirjoitti...

Nuo vanhat koulukirjat ovat todellisia aarteita, samoin kaikki muukin. Ihanaa, että sait jotain pelastettua. Mulla on ihan samanlainen olo kuin isännälläsi, ei paljoa ulos ovesta viitsi mennä. Uimassakin kun käy, on jo pihaan tullessa samanlainen hiki päällä. Naapurin ukko sanoi, että sadan vuoden päästä on seuraavan kerran tällainen helle. Niinköhän? Tässä koneella on ihan kiva, kun tuuletin hyrisee vieressä :)

Anne S. kirjoitti...

Oijee, ihania juttuja olet löytänyt, todellisia aarteita!! Tuulettimet hurisee täälläkin mutta eipä noista mitään apua ole...Lämmintä ilmaa pyörittää, ja sisälämpötila näyttää just nyt 30,3PLÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄH!

Liisa kirjoitti...

Oi joi miten mahtavia aarteita, kupit ja kirjat, Wautsi!! Passi on sitten se kaikista paras muisto!

Harmillista tuo varkaus:(

Katselin muuten että aikas tuttuja koulukirjoja siellä näkyy olevan minullekin.

Amalia kirjoitti...

Kyllä no koulukirjat on sellaisia aarteita, että niistä maksetaan mättäitä, jos ne hauluu myydä. Tai vaikka ei haluukkaan :)

Mari kirjoitti...

Vanhat koulukirjat viehättää minuakin kovasti ja aapisissa on oikeasti niin kivoja tarinoita itselle ja lapsille luettavaksi, sellaista nostalgiaa :).

Kauniita on muutkin aarteet, aarteenetsintä on tosi hauskaa, vaikka teillä nyt vähän kurjempi juttu tuo murto.

Sari kirjoitti...

Aivan ihania nuo vanhat koulukirjat!! Nyt on taas tosi hautova ilma.