Taidenäyttelyä ja rokotusskabaa

Tänä vuonna ei ole ollut mitään suurta hinkua laittaa näyttelyitä pystyyn, mutta kun pyydettiin, niin jotain sentään aikaan sain.
Nokialainen vanhainkoti tarjoaa seinänsä kuukausittain vaihtuville taidenäyttelyille. (Mukava kulttuuritarjontaidea vanhuksille, eikö?) Töitäni oli siellä esillä pari vuotta sitten joulu-tammikuussa, ja nyt on siis "uusintakierros".
Etupäässä laitoinkin esille melko vanhoja töitä, kun ei seinään ripustettavaa ole tullut viime aikoina paljoa tehtyä, vaan enemmän noita pöytätason kollaasijuttuja, joita ei ole ajateltu näyttelykäyttöön.
Nämä maalaukseni laitoin ruokasaliin johtavalle käytävälle:
Tiloista on tosi vaikea ottaa millään lailla edustavia kuvia, koskapa ripustukset sijaitsevat etupäässä käytävien seinillä. Toisaalta eilen, kun näyttelyä pikipäin pistäydyimme pystyttämässä, paikalla oli runsaasti ruokailijoita ym. vanhuksia, joita en halunnut hämmentää kameran kanssa pyöriskelemällä.
Asuntosiipeen johtavan käytävän seinä tarjoaa aika rajun taustavärin:

Laitoin sinne esille noita kollaasitekniikalla toteutettuja lintudecosivuja, jotka isäntä ruuvasi kiinni vanerinpalaan. Ajattelin, että saavat olla esimerkki tuoreemmista tuotoksistani.

Näyttelyjulisteeseen laitoin kuvan talvisesta pinsiöläismaisemasta: Julisteen tunnelma on kyllä aika kaukana tuosta nyt ikkunasta avautuvasta näkymästä, mutta ehkä parempaa on luvassa, ainakin jossain vaiheessa!

Eilen rokotutimme esikoisemme ja kuopuksemme. Kuopus oli jo toipunut flunssastaan, mutta rokotekohan se oli syynä, vai mikä, että eilen oli taas lämpöä. Nyt tulee siis jo 7. päivä pois koulusta.

Toiseksi vanhin poikamme poti 6 päivää, ja yläasteikäisellä tuo määrä poissaolopäiviä vaikuttaa kyllä jo opetuksessa mukana pysymiseen. Varsinkin, kun on tuo jaksomuotoinen opetus, ja samat aineet toistuvat päivästä toiseen...

Autistiesikoisemme rokotus olikin "hupaisa" juttu:

Pohjustimme hyvin. Piirsin rokotustapahtumasta sarjakuvan, jota kertailimme kotona moneen kertaan. Leikkasin aiheesta myös lehtikuvia, joita katselimme yhdessä. Pikkuneiti rokotettiin ensin, kun ajattelimme, että poika saisi siitä rauhallisen mallin.

Mutta poikapa olisi halunnut rokottaa itse itseään :D. (Senhän tuo tekee esim. hiuksia leikattaessakin, yrittää tarttua saksiin ja sohia niillä itse. Leikkurilla "trimmeröinti" sujuu jonkinverran paremmin.)

Isäntä ja minä pidimme loppujen lopuksi pojan käsistä kiinni ja hän yritti potkia terkkaria pois. Poika valui toistuvasti "läpi käsien" tuolilta lattialle. Mutta terkkari oli reipas ja napakka, eikä luovuttanut, joten piikki pistettiin. Sen jälkeen poika olikin sitten kuin ei mitään olisi tapahtunut :D. Oli se aika skaba. Pikkuisen kanssahan se vielä menee, mutta 80-kiloisen kaverin käsittely on hieman työläämpää :D.

Seuraavan kerran, kun vastaava tilanne tulee, annan kyllä rauhoittavaa lääkettä ennen piikkiä. Terkkari, jolta varasin ajan, säikäytti minut sanomalla, että se on sitten omalla vastuulla, kun ei lääkityksen yhteensopivuutta rokotteen kanssa ole tutkittu. Eilinen terkka oli kuitenkin sitä mieltä, että vaaraa ei olisi ollut...