- Onks sen pakko olla hahmo?
- Ei kai, mutta mikä muu se voisi olla?- Koska me laitetaan jotain kultaa tai suitsuketta tai mirhaa?
Tänään kävi siis ensimmäinen tietäjä jouluostoksilla, ja kalenteriin laitettiin meidän nuorimmaisen toivomuksesta mirhaa:
Mirhamme on virkatussa korissa (jossa on oikein kantokorvatkin, vaikka ne kuvasta huonosti erottuvat.) Mirha on proosallisesti rypistetty, hopeanvärinen kahvikupinalunen.
Koriin laitettuna se muuttui hyväntuoksuiseksi mirhaksi, jolla tietäjä on menossa voitelemaan tulevan kuninkaan.
Minä jo pääsin tänään leikkimään joululahjoilla, kun testasin lapsille menevät mekaaniset jutut. Hyvin pelittivät, ja pääsivät paketoinnin kautta makuuhuoneemme lahjanurkkaan.
Pikkuneiti sanoi viikonloppuna, ettei ole enää kiva, että isä on joulupukki, kun kaikki tietää sen. (On sen kyllä ennenkin pitänyt olla tiedossa, sillä isäntä vetää aina joulupukintamineet päälleen ihan tuossa näkösällä, ei mitenkään lapsilta(kaan) piilossa koskaan.)
Mutta minä en anna periksi: haluan, että perinne jatkuu, ja isäntä joulupukittelee, irtopartaa myöten :D.
3 kommenttia:
Ai että tänään kalenterinluukusta löytyi oikein mirhaa! Hieno luukku tänään! Vai isäntä pukittelee :D meidän isäntä ei! Meille tilataan aina lehdestä joku ihan vieras pukki. Taas se on tilattava heti kun niitten ilmoitukset paikallislehtiin tulee,sillä lapsia meille tulee paljon! Vaikka lapset tietää totuuden joulupukista,että se on vain joulun satu.
Siinä vaiheessa kun me jälkikasvu tiesimme jo sen joulupukkijutun eikä "oikeaa" joulupukkia siis tarvittu, toimi isä aattona pukkina. Koko perhe kuitenkin halusi vielä joulupukin vierailevan, paitsi ehkä koira, jota pumpulipartainen, turkki väärinpäin yllään kulkeva pukki pelotti kovasti... :-)
Kiitos iki-ihanasta PIF-paketista! Se valaisi pimeän päivän niin kauniisti, että sain puhtia pestä jo kolme ikkunaruutua!
Lähetä kommentti