tiistaina, joulukuuta 15, 2009

15. luukku

Tänään kasvatimme vielä jouluasetelmamme lammaslaumaa: - Pahoittelen ylivalottunutta kuvaa: näyttää siltä, että Betlehemin tähti loistaa jo :D.

Eilen kävimme laulamassa Kauneimpia Joululauluja Pinsiön kirkossa. Tilaisuus alkoi klo 19, eli menimme paikalle taskulamput kourissa ja heijastinliiveihin sonnustautuneina.
Pinsiö-Seura tarjosi perinteiseen tapaan alkajaisiksi glögit ja piparit.
Saimme eturivin paikat, ja teinipoika joutui (!) kantamaan kolehtia. (Suostui pienellä taivuttelulla, kun kukaan muu ei. Äiti oli ylen ylpeä.) Naapurin nelosluokkalainen sai kunniatehtävän sytyttää adventtikynttilät, ja siellä(kin) äitiä jännitti.
Pinsiön Pelimannit soittelivat siellä haitarein, huiluin ja viuluin, ja Pinsiön Mieskuoro lauloi komiasti, ja tuki siis oivallisesti myös seurakuntalaulua.
Lopuksi yksi kuorolaisista luki F.E.Sillanpään joulusaarnan. Sen, jossa kirjailija kuvaa "hieman nuhjustelevan pariskunnan" tuloa majatalolle. Ja kuinka majatalonemännän tarkka silmä huomasi naisen siunatun tilan, ja sellaisen taloon ottaminen on aina "vähän noin niinkuin". Se on mielestäni paras Taatan joulusaarnoista, ja - harmaapartainen - lukija jäljitteli mainiosti Taatan äänenpainoja myös.
Täällä Pinsiössähän me olemme varsin lähellä noita Taatan maisemia.

Meillä amaryllis on hyvää vauhtia puhkeamassa kukkaan:
(Tuo taustalla häämöttävä iloinen kaveri on jälkikasvuamme, kuvattu 9 v. sitten.)

Ulkona on ihmeen rauhallista. Kun kävimme Patskun kanssa pikku lenkin, ei kuulunut mitään.

1 kommentti:

Juhani kirjoitti...

http://koti.phnet.fi/petripaavola/betlehemintahti.html

Jännä kirjoitus joka ravisuttaa perinteisiä käsityksiä ja opetuksia!