maanantaina, syyskuuta 14, 2009

Täytyyhän tätä kommentoida: että vihkiparit esittävät papeille ulkonäkövaatimuksia :D.
Samaa nimittäin tapahtui jo viime vuosikymmenellä, kun olin Tampereella töissä. Silloin tosin toivomukset olivat yleensä luokkaa parrakas/parraton, pitkä-/lyhythiuksinen, pitkä/lyhyt. Aika monet niistä pystyi tulkitsemaan kierrellen esitetyiksi mies-/naispappitoiveiksi (joita toki suoraankin esitettiin). Tai sitten "lyhythiuksinen" sisälsi ajatuksen, ettei naispappi, eikä sitten kovin "radikaali" mieskään...

Silloin jo keskustelimme pappeinkokouksessa, toimitusvuoroja jakaessamme, siitä, että tuollaisia toivomuksia ei tarvitsisi välittää sihteereiltä eteenpäin ollenkaan, ja edelleenkin olen sitä mieltä. Sihteereillä pitäisi olla pokkaa sanoa, että se pastori toimittaa, joka on työvuorossa. Eri asia on, jos joku pyytää tiettyä pappia nimeltä. Silloinhan kyse voi olla "perhepapista" tai muuten "tuttupapista", mikä taas on oikein mukava ja toivottava käytäntö. Ja tietysti "kemiat" muutenkin natsaavat toisen kanssa yksiin paremmin kuin toisen. Ja ihan uskonnäkemyksetkin, lavea kansankirkko kun olemme, monenlaisine mielipiteinemme.

Joidenkin vihkiparien toivomus, että papin tulisi käydä samalla kampaajalla kuin vihkipari osoittaa kyllä aikamoista käytännön elämästä vieraantumista. Eihän sillä papilla ole vain yhtä vihkimistä samana päivänä, vaan niitä voi olla esim. 3-4, ja mahdollisesti hautauksia tms. päälle. Ei siinä isommin ehdi/jaksa istua aamutuimaan kampaajan tuolissa, ja vihkitällinkiin sonnustautuminen voisi näyttää oudolta hautaustilanteessa. Eikä papin palkalla, joka on sitä paljon puhuttua "keskituloa", ole varaa joka viikonloppu kampaajalla istua.
Ja olisihan se vähän noloa, jos pastorin hiuslaite kilpailisi morsiamen vastaavan kanssa...

Meidät vihki aikoinaan (1987) Vammalan silloinen kirkkoherra, mieheni rippipappi, josta molemmat paljon pidimme.
Tosin muistan huvittavana yksityiskohtana vihkikeskustelustamme, että kun ko. kirkkoherra kuuli minun opiskelevan teologiaa, hän ihmetteli, ettei muista minua seurakuntanuorista. Juu, ei varmaan muistanutkaan, minä kun harrastin vähän muita juttuja siihen aikaan (ihan samoja kuin nytkin ;D.)

5 kommenttia:

Tuula kirjoitti...

Me toivottiin tiettyä pappia (nimeltä) koska on suorittanut isännän suvussa kaiken. Ei onnistunut ja saimme AIVAN IHANAN naispapin tilalle. isännälle sanoin, että hän saa (jos voi) niin kastaa meidän tulevan lapsemmekin.

Ei muuten tullut mieleenkään esittää ulkonäkötoiveita, saati että olisi kampaajalla täytynyt kaydä. Onko ikinä tullut vaatimuksia että papin täytyisi pukeutua jotenkin muuten, miten hän yleensä pukeutuu? ;D

Ninnu kirjoitti...

Hassua, että jollekin tulee edes mieleen :-D. Mitä merkitystä papin ulkonäöllä on mihinkään? :-)

Isäni siunasi viime joulukuussa naispappi, joka oli valmistunut papiksi (toiseen ammattiinsa) juuri syksyllä. Hän otti omakseen meidän surumme ja tuki ja myötäeli vahvasti. Vielä myöhemminkin hän vielä kysyi, että miten jaksan. Pakkohan sitä on jaksaa päivä kerrallaan, vaikka ikävä ei taida lähteä koskaan. Sen kanssa oppii elää. Tuntui kuitenkin hyvältä, että isän saattoi matkaan juuri tämä pappi.

MariL kirjoitti...

Voi jestas sentään, miten voi olla pokkaa puuttua papin ulkonäköön?! Siis voihan jotain toiveita esittää, esimerkiksi kun esikoisemme kastettiin, olin silloin ollut samassa seurakunnassa keikkakanttorina, joten kyselin keitä pappeja on työvuorossa ja valitsin heistä mieluisen. Kuopuksen kasteen kohdalla nykyisen seurakuntamme papit olivat minulle ihan outoja, joten toivoin vain naispappia, en siksi, että minulla olisi jotain miespappeja vastaan, vaan siksi, että täällä Oulussa miespapit tuppaavat kuulumaan tiettyyn herätysliikkeeseen, ja en mielelläni halunnut tämän herätysliikkeen pappia meille "syntiseen" kotiin. Saimme sitten oikein mieluisan papin kastamaan, enkä minä kyllä hänen ulkonäköönsä alkanut puuttua, vaikka hänellä olikin jopa mieheni mielestä vähän omitunen hame. ;)

Mitähän ne vihkiparit ovat minusta ajatelleet, kun olen ollut kanttorina soittamassa... ei muistaakseni kertaakaan tullut ulkonäkötoiveita. :D

Anonyymi kirjoitti...

Minustakin tuntuu aika kummalliselle, että vihkipapille asetetaan ulkonäköä koskevia tiukkoja vaatimuksia. Itse menin naimisiin 3 vuotta sitten maistraatissa - kotipaikkakuntaani lähinnä olevassa maistraatin sivutoimipisteessä, jossa vihkimisiä ei suoriteta kovinkaan usein. Me jouduimme jännittämään, suostuuko kukaan maistraatin henkikirjoittajista ylipäätään tulemaan sivutoimioisteeseen vihkimään meitä, koska sivutoimipisteen ainoa henkikirjoittaja oli lomalla, mutta se onnistui lopulta, kun maistraatin johtaja lähti ajamaan n. 70 km matkan. Tämän kokemuksen varjolla nämä "papin on käytävä kampaajalla" -vaatimukset tuntuvat aivan naurettaville ja absurdeille!

Sanni kirjoitti...

Voi ei, tää oli niin hauska uutinen! Istuttiin koko suvun toimesta teeveen ääressä kattomassa tätä juttua, kun se telkkarista tuli, ja seuraavana arkipäivänä luennolla parinkin tytön kanssa todettiin että taitaa tuo kortisto kutsua jos tuohon on maailma menossa :D

Mutta joo, onhan se kiva jos halutaan tietty pappi, tai tiedetään ketä ei ainakaan haluta. Mutta on se silti kyllä aikas tyhmää esittää ulkonäöllisiä toiveita. Ja kyllähän siinä pieni sukupuolierokin nousee taas pinnalle, kun miespappi vetää vesikampauksessa hiukset oikoseen ja nainen lähteekin kampaajalle laitattamaan tukkansa, seurakuntako tuon välieron maksaa.... Voi että tuo on kyllä varsinaista sompailua. Mutta maailma muuttuu, ja toivottavasti noista hömpötyksistä päästään eroon siihen mennessä kun minä valmistun toivon mukaan kirkon virkaan valmistavin opinnoin..