lauantaina, elokuuta 22, 2009

Olen 15-v:aani kanssa kaksistaan kotona. Tai no, onhan koirakin.
Muu perhe meni appiukon 70-vuotispäiville Sastamalaan.
Hiukka haikeana jäin kotimieheksi, kun olisi voitu poiketa samalla reissulla ihailemassa appilan lähistöllä sijaitsevan Pyhän Olavin kirkon maalauksia. Se on sentään vihkikirkkommekin, niinkuin monen muunkin, onnellisen - tai onnettoman - avioparin. Ja kun tuo Rauhalan Osmokin on ikäänkuin naapuri. Täällä maalla kun niin ajatellaan, jos asutaan muutaman kilometrin säteellä.
Vaan en uskalla jättää poikaa yksin, kun tuntuu olevan aika lailla kuumeessa ja väsynyt.
Tiedä sitten, mitä tautia on. Tuleehan noita, kun koulut alkaa, joka vuosi.

Rauhalan Osmosta tuli mieleeni: Aamulehti juuri uutisoi, että ilmeisesti villikoiralauma oli käynyt raatelemassa Rauhalan lampaita tuossa lähistöllä. Kuusi lammasta olivat kuulemma tappaneet. Vähän hirvittää, nuorimmaisten koulutien takia. Ja koirankin, joka on tottunut nukkumaan yönsä ulkona häkissä.
Joku yksinäinen susi tai karhu täälläpäin on nähty silloin tällöin. Kuulemma 5 villiintyneen koiran laumasta on ollut havaintoja jo pidemmän aikaa. Ne huolettavat jotenkin vielä enemmän, kun voivat olla enemmän "ihmishakuisia"...

1 kommentti:

Nunt kirjoitti...

Yksinäinen susi tai karhu kiertävät kyllä ihmisen kaukaa - ne villikoirat ovatkin sitten ihan eri asia. Anna nuorimmaiselle koulutielle mukaan vihellyspilli? Eiköhän sitä ääntä pelästy kesympikin elukka.