
Autistiesikoisemme on tosin eri mieltä. Hän on innokas pöydän siivoaja, ja vie itsepintaisesti tämän rätin kylppäriin (siivousrätiksi siis) ja tuo ostetun Wettexin tilalle. Ja me sitten isännän kanssa teemme päinvastoin. Olemme siis ilmeisesti keksineet ikiliikkujan, joka kulkee ikuisesti kylppärin ja keittiön väliä. Tai ainakin sen 1000 toistoa, jonka autistin oppiminen kuulemma vaatii. - Tai sitten ostorätit loppuvat taloudesta ennen sitä, ja pääsemme siirtymään kokonaan näihin käsintehtyihin :D.
1 kommentti:
Niin siinä siis kävi, että neulotun tiskirätin pauloihin sinäkin "sorruit"! Meitä on monia eikä loppupää taida vielä näkyä! ;)
Lähetä kommentti