INSPIROIDU haastoi skräppäämään saman kuvan toistoa, jotta kuvan tunnelma vahvistuu, ja kuinka ollakaan, tuli sininen sivu, jolla voi siis vastata myös
Craftica Scrapbooking Challenge # 2:een. Tässä minun karvaanini kulkee:
Kuva on lenkiltä, kun pari lastamme oli kyläreissulla, ja lähdimme näiden kotiin jääneiden kanssa kävelylle iltapäivän "siniseen hetkeen". Tagissa:
- lukeepi siis, jotta: 3 isäntää ja koira tammikuussa 2009 Elovaarantiellä. Kääntöpuolella on kuvassaolijoiden nimet, sekä, että äiti pitää kameran kanssa perää :D. Mielestäni kuva sopi tähän toistojuttuun, kun se tuo taivaltamisen ja eteenpäin menon tuntua.
Kuva on lenkiltä, kun pari lastamme oli kyläreissulla, ja lähdimme näiden kotiin jääneiden kanssa kävelylle iltapäivän "siniseen hetkeen". Tagissa:
- lukeepi siis, jotta: 3 isäntää ja koira tammikuussa 2009 Elovaarantiellä. Kääntöpuolella on kuvassaolijoiden nimet, sekä, että äiti pitää kameran kanssa perää :D. Mielestäni kuva sopi tähän toistojuttuun, kun se tuo taivaltamisen ja eteenpäin menon tuntua.
9 kommenttia:
Hauska idea -kuva tosiaan toimii tässä leiskassa!
Miten Sinusta tuli eläkeläinen?
Kiva kuva! Josta tuli mieleeni, että pitäisikin kaivaa varastosta potkukelkka esiin :-). Tänä talvena on ollut mukavasti lunta. Onneksi.
Voi, Anonyymi, olisit kysynyt nimellä, niin olisin käynyt vastaamassa suoraan blogiisi (siis, jos sinulla semmoinen on)! Olen tämän tarinan niin monesti jo ehtinyt kertoa, että pelkään, että kaverit alkavat kypsyä siihen. Eli: Nuorimman lapseni odotusaikana sain rytmihäiriökohtauksen ja sen yhteydessä huomattiin, että minulla on kardiomyopatia, eli sydänlihassairaus. Sydämessäni on arpikudosta, ja nuo "kuolleet kohdat" aiheuttavat sitten niitä rytmihäiriöitäkin, ja myös sydämen laajentumisen ja vajaatoiminnan. Häiriöt ovat pysyneet minulla jo 9:ttä vuotta, melko lailla päivittäisinä "vieraina". Useamman kerran on sydämestäni johtoratoja poltettu rytmihäiriöiden poistamiseksi, mutta siitä ei ole ollut merkittävää hyötyä. Lääkkeillä pysyn kyllä "toimintakunnossa", mutta koska rytmihäiriöt iskevät yllättäen (tavallisimmin 200 lyöntiä/minuutti, joskus 300, ja silloin menee taju), en oikein voi toimia työssänikään. Sairauteni ei siis parane, ja sen syytä ei tiedetä. Sen kanssa on vain elettävä. Siinäpä se.
Aivan mahtavan kuvajutun olet tehnyt! Hieno talvimaisema ja sinihämyinen tunnelma välittyy kivasti.
Olet asetellut tosi hienosti nuo pikkukuvat, ovat kuin askeleita. Tässä työssäsi on tosiaankin liikettä.
Sinä sitä olet kiltti ihminen, kun vaivaudut anonyymillekin noin ystävällisesti ja seikkaperäisesti vastaamaan.
Tosi hieno tuo tagi - ja ihanat pikku kuvat sopivat hyvin sivuun.
Tykkään tästä sivusta todella paljon. Kaunis on tuo valkoinen reunus isoimman kuvan ympärillä.
Hieno kuva ja sivu! :)
Lähetä kommentti